id
stringlengths
1
7
url
stringlengths
31
375
title
stringlengths
1
208
text
stringlengths
39
229k
perplexity_kenlm
int64
9
40.8M
label_identity_attack
float64
0
0.55
label_insult
float64
0
0.99
label_obscene
float64
0
1
label_severe_toxicity
float64
0
0.27
label_threat
float64
0
1
label_toxicity
float64
0
1
1774856
https://fi.wikipedia.org/wiki/Oliver%20Bearman
Oliver Bearman
Oliver Bearman (s. 8. toukokuuta 2005 Chelmsford, Englanti, Yhdistynyt kuningaskunta) on brittiläinen rata-autoilija. Hän ajoi ensimmäisen Formula 1 -testinsä Ferrarin autolla Fioranossa lokakuussa 2023 ja ensimmäisen harjoituksensa Meksikossa. Formula 1 -tulokset Lähteet Brittiläiset autourheilijat Vuonna 2005 syntyneet Elävät henkilöt
8,124
0.000214
0.000496
0.000751
0.000139
0.000271
0.002502
1774857
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hans%20Rudolf%20Schr%C3%B6ter
Hans Rudolf Schröter
Hans Rudolph von Schröter (1798 Hannover – 1842) oli saksalainen tieteilijä. Hän julkaisi ensimmäisen saksankielisellä käännöksellä varustetun suomalaisen kansanrunokokoelman. Hän oli vuodesta 1820 uudemman kirjallisuuden ja historian ja vuodesta 1821 matematiikan professorina Rostockin yliopistossa. Schröter tutustui opintomatkallaan Ruotsissa 1819 muutamiin Uppsalassa silloin opiskelleisiin suomalaisiin ylioppilaisiin, kuten Abraham Poppiukseen, Josef Pippingsköldiin, G. F. Aminoffiin, K. A. Gottlundiin, ja toimitti heidän avullaan valikoiman suomalaisia kansanrunoja suomeksi ja saksaksi nimellä Finnische Runen (1819). Teos vaikutti Suomessa siihen aikaan virinneeseen kiinnostukseen kansanrunoutta kohtaan. Toimittajan veli G. H. von Schröter julkaisi 1834 teoksesta uuden muuttamattoman painoksen, joka oli omistettu Baijerin kruununprinssille Maksimilianille. H. R. von Schröter kuoli ylirasitukseen. Lähteet Aiheesta muualla Finnische Runen. Finnisch und Deutsch. Mit einer Musikbeilage. Upsala 1819 (Digitalisat des Exemplars der Bayerischen Staatsbibliothek) 2. Auflage: Stuttgart und Tübingen: Cotta 1834, herausgegeben von G. H. von Schröter Digitoitu Oxford, (Digitoitu Harvard) Saksalaiset tieteilijät Vuonna 1798 syntyneet Vuonna 1842 kuolleet
151,989
0.000212
0.000492
0.000748
0.000138
0.000271
0.002502
1774860
https://fi.wikipedia.org/wiki/Damari%C3%B3nas
Damariónas
Damariónas () on Kreikan kylä, joka sijaitsee Náxoksen saarella. Se kuuluu hallinnollisesti Náxoksen ja Pienten Kykladien kuntaan, Náxoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Kylän väkiluku on 333 (vuonna 2011). Damariónasin kylä sijaitsee Náxoksen saaren keskellä noin 16 kilometriä kaakkoon saaren keskuksesta Náxoksen kaupungista eli Chórasta. Se on rakennettu noin 230 metrin korkeuteen merenpinnasta laskettuna. Kylä on syntynyt keskiajalla noin vuonna 1400. Nykyisin se on suojeltu perinteisenä asutuksena. Damariónasin pääkirkko on omistettu Kristuksen kirkastumiselle (Metamórfosi tou Sotíros). Kylän lähellä sijaitsee luolaan rakennettu Luolan Neitsyt Marian (Panagía tis Spiliás) kirkko. Damariónas muodostaa myös laajemman kyläyhdyskunnan (Τοπική Κοινότητα Δαμαριώνος, Topikí Koinótita Damariónos), johon kuuluvat varsinaisen Damariónasin kylän lisäksi kylät Agiassós, Damalás, Pyrgáki ja Vourvouriá. Koko yhdyskunnan väkiluku on 507. Aiemmin kylä kuului Drymalían kuntaan ja vuodesta 2011 lähtien Náxoksen ja Pienten Kykladien kunnan Drymalían kunnallisyksikköön. Lähteet Aiheesta muualla Etelä-Egean saarten kylät Náxos
6,185
0.000199
0.000471
0.000767
0.000123
0.000277
0.002899
1774862
https://fi.wikipedia.org/wiki/Danak%C3%B3s
Danakós
Danakós () on Kreikan kylä, joka sijaitsee Náxoksen saarella. Se kuuluu hallinnollisesti Náxoksen ja Pienten Kykladien kuntaan, Náxoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Kylän väkiluku on 68 (vuonna 2011). Danakóksen kylä sijaitsee Zas-vuoren juurella Náxoksen itäisissä sisäosissa noin 25 kilometriä itäkaakkoon saaren keskuksesta Náxoksen kaupungista eli Chórasta. Kylän pääkirkko on omistettu Neitsyt Marialle ”Elävoittävälle lähteelle” (Zoodóchos Pigí). Kylän lähellä sijaitsee linnamainen Fotodótisin luostari eli Kristus Valonantajan luostari (Moní Fotodóti (Christoú)). Danakós muodostaa oman kyläyhdyskuntansa (Τοπική Κοινότητα Δανακού, Topikí Koinótita Danakoú). Aiemmin kylä kuului Drymalían kuntaan ja vuodesta 2011 lähtien Náxoksen ja Pienten Kykladien kunnan Drymalían kunnallisyksikköön. Lähteet Aiheesta muualla Etelä-Egean saarten kylät Náxos
10,714
0.00021
0.000488
0.000751
0.000135
0.000273
0.002579
1774865
https://fi.wikipedia.org/wiki/Engar%C3%A9s
Engarés
Engarés (, transl. myös Eggarés, Egarés) on Kreikan kylä, joka sijaitsee Náxoksen saarella. Se kuuluu hallinnollisesti Náxoksen ja Pienten Kykladien kuntaan, Náxoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Kylän väkiluku on 178 (vuonna 2011). Engarésin kylä sijaitsee Náxoksen luoteisissa sisäosissa noin yhdeksän kilometriä itäkoilliseen saaren keskuksesta Náxoksen kaupungista eli Chórasta. Kylän pääelinkeino on maanviljely. Sen nähtävyyksiin lukeutuu muun muassa oliivinpuristamomuseo. Engarésin pääkirkko on omistettu Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumiselle (Koímisi tis Theotókou). Kylän lähellä on bysanttilaisaikaisen Neitsyt Maria (Panagía) Monastiriótissan kirkon rauniot. Engarés muodostaa oman kyläyhdyskuntansa (Τοπική Κοινότητα Εγγαρών, Topikí Koinótita Engarón). Aiemmin kylä kuului Náxoksen kuntaan ja vuodesta 2011 lähtien Náxoksen ja Pienten Kykladien kunnan Náxoksen kunnallisyksikköön. Lähteet Aiheesta muualla Etelä-Egean saarten kylät Náxos
8,854
0.000202
0.000477
0.000763
0.000126
0.000278
0.002823
1774868
https://fi.wikipedia.org/wiki/Galan%C3%A1do
Galanádo
Galanádo () on Kreikan kylä, joka sijaitsee Náxoksen saarella. Se kuuluu hallinnollisesti Náxoksen ja Pienten Kykladien kuntaan, Náxoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Kylän väkiluku on 455 (vuonna 2011). Galanádon kylä sijaitsee Náxoksen läntisissä sisäosissa noin viisi kilometriä kaakkoon saaren keskuksesta Náxoksen kaupungista eli Chórasta. Sen nimen sanotaan tulevan ranskan sanasta galant, ’uljas’, ’ritarillinen’. Kylän pääelinkeino on maanviljely. Galanádon pääkirkko on vuodelta 1780 ja omistettu Pyhälle Hengelle (Ágio Pnévma). Kylän lähellä sijaitsee venetsialaisaikainen noin vuonna 1600 rakennettu Belóniasin torni (Pýrgos Belónia). Galanádo muodostaa oman kyläyhdyskuntansa (Τοπική Κοινότητα Γαλανάδου, Topikí Koinótita Galanádou). Aiemmin kylä kuului Náxoksen kuntaan ja vuodesta 2011 lähtien Náxoksen ja Pienten Kykladien kunnan Náxoksen kunnallisyksikköön. Lähteet Aiheesta muualla Etelä-Egean saarten kylät Náxos
10,151
0.000209
0.000486
0.000755
0.000134
0.000273
0.002625
1774870
https://fi.wikipedia.org/wiki/Gal%C3%ADni
Galíni
Galíni () on Kreikan kylä, joka sijaitsee Náxoksen saarella. Se kuuluu hallinnollisesti Náxoksen ja Pienten Kykladien kuntaan, Náxoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Kylän väkiluku on 273 (vuonna 2011). Galínin kylä sijaitsee Náxoksen luoteisissa sisäosissa noin kuusi kilometriä itäkoilliseen saaren keskuksesta Náxoksen kaupungista eli Chórasta. Kylän pääelinkeino on maanviljely. Galínin pääkirkko on omistettu Neitsyt Maria (Panagía) Ataliótissalle ja Marian kuolonuneen nukkumiselle. Galíni muodostaa oman kyläyhdyskuntansa (Τοπική Κοινότητα Γαλήνης, Topikí Koinótita Galínis). Aiemmin kylä kuului Náxoksen kuntaan ja vuodesta 2011 lähtien Náxoksen ja Pienten Kykladien kunnan Náxoksen kunnallisyksikköön. Lähteet Aiheesta muualla Etelä-Egean saarten kylät Náxos
6,078
0.00021
0.000488
0.000751
0.000135
0.000275
0.002594
1774872
https://fi.wikipedia.org/wiki/Keramot%C3%AD%20%28N%C3%A1xos%29
Keramotí (Náxos)
Keramotí () on Kreikan kylä, joka sijaitsee Náxoksen saarella. Se kuuluu hallinnollisesti Náxoksen ja Pienten Kykladien kuntaan, Náxoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Kylän väkiluku on 58 (vuonna 2011). Keramotín kylä sijaitsee Náxoksen koillisissa keskiosissa noin 25 kilometriä itään saaren keskuksesta Náxoksen kaupungista eli Chórasta. Kylän pääelinkeino on maanviljely. Keramotín pääkirkko on omistettu Pyhälle Johannes Teologille (Ágios Ioánnis Theológos). Kylän lähellä Stavróksessa on merkittävien kyläteiden risteys sekä Pyhälle Ristille (Tímios Stavrós) omistettu kirkko. Kylän lähellä sijaitsevat myös kahden joen alkulähteet sekä Routsoúnan vesiputous. Keramotí muodostaa oman kyläyhdyskuntansa (Τοπική Κοινότητα Κεραμωτής, Topikí Koinótita Keramotís). Aiemmin kylä kuului Drymalían kuntaan ja vuodesta 2011 lähtien Náxoksen ja Pienten Kykladien kunnan Drymalían kunnallisyksikköön. Lähteet Aiheesta muualla Etelä-Egean saarten kylät Náxos
11,014
0.000208
0.000488
0.000759
0.000133
0.000273
0.002655
1774874
https://fi.wikipedia.org/wiki/Keramot%C3%AD
Keramotí
Keramotí () voi viitata seuraaviin paikkoihin Kreikassa: Keramotí, kylä ja Néstoksen kunnan kunnallisyksikkö Kaválan alueyksikössä Itä-Makedonian ja Traakian alueella Keramotí, kylä Náxoksen saarella Etelä-Egean saarten alueella
8,598
0.000211
0.000496
0.000748
0.000138
0.000273
0.002518
1774876
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ra%C5%A1id%20ibn%20Sa%E2%80%99d%20Al%20Maktum
Rašid ibn Sa’d Al Maktum
Šeikki Rašid ibn Sa’d Al Maktum (; noin 1912–1990) oli arabivaltiomies, joka oli Dubain emiirikunnan modernisoija ja Arabiemiirikuntien valtion perustajajäsen vuonna 1971. Rašidista tuli Arabiemiirikuntien varapresidentti ja pääministeri sekä Dubain emiiri. Rašid oli Šeikki Sa’d ibn Maktum Al Maktumin ja tämän ensimmäisen vaimon poika. Hänen vanhempiensa valtakaudella Dubai kehittyi helmenkalastussatamasta kaupan ja liiketoiminnan keskukseksi. Rašidilla oli tärkeä rooli näissä muutoksissa 1930–luvulta alkaen. Vuonna 1939 Rašid meni naimisiin Abu Dhabin prinsessa Latifa bint Hamdan ibn Zayedin kanssa. Kun öljyntuotanto Dubain edustalla alkoi vuonna 1966, Rašid ruoppautti Dubainlahdesta sopivan suojaisan öljysataman. Vuonna 1972 avattiin Port Rashidin satama. Isänsä ikääntyessä Rašid otti vähitellen haltuunsa valtiollisia tehtäviä, niin että hänestä tuli Dubain tosiasiallinen hallitsija jo ennen isän kuolemaa 1958. Britannian vetäytyessä Persianlahdelta vuonna 1971 Rašid ja hänen vaimonsa sukulainen Zayid ibn Sultan Al Nahyan naapuriemiraatti Abu Dhabista laativat perustuslain Yhdistyneille Arabiemiirikunnille. Lähteet Arabiemiirikuntien hallitsijat Dubain hallitsijat 1910-luvulla syntyneet Vuonna 1990 kuolleet Arabiemiirikuntalaiset ministerit
43,284
0.000209
0.000488
0.000748
0.000136
0.000271
0.002548
1774877
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kin%C3%ADdaros
Kinídaros
Kinídaros () on Kreikan kylä, joka sijaitsee Náxoksen saarella. Se kuuluu hallinnollisesti Náxoksen ja Pienten Kykladien kuntaan, Náxoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Kylän väkiluku on 341 (vuonna 2011). Kinídaroksen kylä sijaitsee Náxoksen pohjoisissa keskiosissa noin 15 kilometriä itään saaren keskuksesta Náxoksen kaupungista eli Chórasta. Se on rakennettu noin 400 metrin korkeuteen merenpinnasta laskettuna. Kinídaros on perustettu 1400-luvulla, kun asukkaat siirtyivät muualta suojaisampaan paikkaan merirosvojen vuoksi. Kylän pääelinkeinot ovat maanviljelys ja marmorin louhinta. Kylä tunnetaan myös musiikkiperinteestään. Kinídaroksen pääkirkko on omistettu Pyhälle Georgiokselle (Ágios Geórgios). Kinídaros muodostaa myös laajemman kyläyhdyskunnan (Τοπική Κοινότητα Κινιδάρου, Topikí Koinótita Kinidárou), johon kuuluu varsinaisen Kinídaroksen kylän lisäksi Akrotírin kylä. Koko yhdyskunnan väkiluku on 388. Aiemmin kylä kuului Náxoksen kuntaan ja vuodesta 2011 lähtien Náxoksen ja Pienten Kykladien kunnan Náxoksen kunnallisyksikköön. Lähteet Aiheesta muualla Etelä-Egean saarten kylät Náxos
4,673
0.000205
0.000479
0.000755
0.00013
0.000275
0.002731
1774879
https://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%A9si
Mési
Mési () on Kreikan kylä, joka sijaitsee Náxoksen saarella. Se kuuluu hallinnollisesti Náxoksen ja Pienten Kykladien kuntaan, Náxoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Kylän väkiluku on 97 (vuonna 2011). Mésin kylä sijaitsee Náxoksen koillisissa sisäosissa noin 43 kilometriä itäkoilliseen saaren keskuksesta Náxoksen kaupungista eli Chórasta. Mésin pääkirkko on omistettu Pyhälle Paraskevalle (Agía Paraskeví). Kylän nähtävyyksiin lukeutuvat myös Pyhän Kyriaken (Agía Kyriakí) kirkko 1500-luvulta, kansanperinnemuseo sekä museoitu oliivinpuristamo. Mésin lähellä sijaitsee Drakontóspilion luola. Mési muodostaa oman kyläyhdyskuntansa (Τοπική Κοινότητα Μέσης, Topikí Koinótita Mésis). Aiemmin kylä kuului Drymalían kuntaan ja vuodesta 2011 lähtien Náxoksen ja Pienten Kykladien kunnan Drymalían kunnallisyksikköön. Lähteet Aiheesta muualla Etelä-Egean saarten kylät Náxos
16,709
0.000201
0.000475
0.000763
0.000125
0.000278
0.002838
1774880
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mon%C3%AD%20%28N%C3%A1xos%29
Moní (Náxos)
Moní () on Kreikan kylä, joka sijaitsee Náxoksen saarella. Se kuuluu hallinnollisesti Náxoksen ja Pienten Kykladien kuntaan, Náxoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Kylän väkiluku on 216 (vuonna 2011). Monín kylä, suomeksi ”Luostari”, sijaitsee Náxoksen keskiosissa noin 19 kilometriä itään saaren keskuksesta Náxoksen kaupungista eli Chórasta. Se on rakennettu noin 500 metrin korkeuteen merenpinnasta laskettuna. Kylän lähellä sijaitsee bysanttilaisaikainen 500-luvulla rakennettu Panagía Drosianín kirkko, joka on yksi Kreikan vanhimpia. Se on alun perin ollut luostarikirkko, mistä Monín kylä on saanut nimensä. Kylän pääkirkko on omistettu Pyhälle Fotinelle (Agía Foteiní). Moní tunnetaan rikkaasta käsityöperinteestään. Moní muodostaa myös laajemman kyläyhdyskunnan (Τοπική Κοινότητα Μονής, Topikí Koinótita Monís), johon kuuluu varsinaisen Monín kylän lisäksi Sífonesin kylä. Koko yhdyskunnan väkiluku on 216. Aiemmin kylä kuului Drymalían kuntaan ja vuodesta 2011 lähtien Náxoksen ja Pienten Kykladien kunnan Drymalían kunnallisyksikköön. Lähteet Aiheesta muualla Etelä-Egean saarten kylät Náxos
4,048
0.000202
0.000479
0.000763
0.000128
0.000277
0.002792
1774882
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mon%C3%AD
Moní
Moní (, ”Luostari”) voi viitata seuraaviin: Moní, saari Argo-Saronisten saarten saariryhmässä lähellä Aíginaa Moní, kylä Náxoksen saarella Etelä-Egean saarten alueella
144,766
0.000211
0.000496
0.000748
0.000138
0.000273
0.002533
1774884
https://fi.wikipedia.org/wiki/Potami%C3%A1%20%28N%C3%A1xos%29
Potamiá (Náxos)
Potamiá () on Kreikan kyläyhdyskunta, joka sijaitsee Náxoksen saarella. Se kuuluu hallinnollisesti Náxoksen ja Pienten Kykladien kuntaan, Náxoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Kyläyhdyskunnan väkiluku on 285 (vuonna 2011). Potamián kyläyhdyskuntaan, suomeksi ”Joet”, kuuluu kolme kylää, Áno Potamiá (”Ylä-Potamiá”, väkiluku 127), Káto Potamiá (”Ala-Potamiá”, 99) ja Mési Potamiá (”Keski-Potamiá”, 59). Kylät sijaitsevat Náxoksen läntisissä sisäosissa noin 10–12 kilometriä kaakkoon saaren keskuksesta Náxoksen kaupungista eli Chórasta. Kyläyhdyskunta on saanut nimensä kylien vierestä virtaavasta joesta. Kylien pääelinkeino on maanviljely. Kylistä merkittävin on Áno Potamiá. Sen pääkirkko on omistettu Pyhälle Johannes Teologille (Ágios Ioánnis o Theólogos). Kaiken kaikkiaan seudulla on 37 kirkkoa, joista merkittävin on bysanttilaisaikainen, 900-luvulla rakennettu Pyhän Mamaksen (Ágios Mámas) kirkko. Áno Potamián itäpuolella olevalla kukkulalla sijaitsevat 1200-luvulla rakennetun Apáno Kástron (”Ylälinna”) linnanrauniot. Mési Potamián lähellä sijaitsee 1600-luvulla rakennettu Kókkoksen torni (Pýrgos Kókkou). Aiemmin kyläyhdyskunta kuului Náxoksen kuntaan ja vuodesta 2011 lähtien Náxoksen ja Pienten Kykladien kunnan Náxoksen kunnallisyksikköön. Lähteet Aiheesta muualla Etelä-Egean saarten kylät Náxos
36,680
0.000196
0.000465
0.000763
0.00012
0.00028
0.002991
1774892
https://fi.wikipedia.org/wiki/Skad%C3%B3
Skadó
Skadó () on Kreikan kylä, joka sijaitsee Náxoksen saarella. Se kuuluu hallinnollisesti Náxoksen ja Pienten Kykladien kuntaan, Náxoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Kylän väkiluku on 83 (vuonna 2011). Skadón kylä sijaitsee Náxoksen koillisissa sisäosissa noin 38 kilometriä itäkoilliseen saaren keskuksesta Náxoksen kaupungista eli Chórasta. Sen nimen selitetään palautuvan seudun lukuisiin viikunapuihin (sykiés). Kylän pääkirkko on omistettu Neitsyt Marialle (Panagía). Muihin nähtävyyksiin lukeutuvat vanha oliivinpuristamo sekä vuosien 1941–1944 sotamuistomerkki. Skadó muodostaa oman kyläyhdyskuntansa (Τοπική Κοινότητα Σκαδού, Topikí Koinótita Skadoú). Aiemmin kylä kuului Drymalían kuntaan ja vuodesta 2011 lähtien Náxoksen ja Pienten Kykladien kunnan Drymalían kunnallisyksikköön. Lähteet Aiheesta muualla Etelä-Egean saarten kylät Náxos
12,261
0.00021
0.000488
0.000751
0.000136
0.000271
0.002563
1774899
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hanna%20Myllymaa
Hanna Myllymaa
Hanna Myllymaa (s. 1979) on ratkaisukeskeisen psykoterapian maisteri, työnohjaaja ja kasvatustieteen maisteri. Hän on tullut tunnetuksi pitkästä HR-kehittäjän urastaan sekä Ensitreffit Alttarilla -ohjelman asiantuntijan tehtävästä. Ohjelmassa Hanna aloitti kaudella 8, jolloin pareista 3/4 jatkoi parisuhdetta ohjelman kuvausten päätyttyä. Hannalla on oma terapiavastaanotto Mieletön Oy:n nimissä Tampereella. Hanna asuu Pirkkalassa puolisonsa ja neljän lapsen kanssa. Vapaa-ajallaan Hanna toimii paikallisen yleisurheiluseuran Pirkkalan Pirkat ry johtokunnan jäsenenä sekä lentopallojaoston puheenjohtajana. Omalla lentopallourallaan Hanna on pelannut naisten SM-liigassa sekä nuorten maajoukkueessa. Kasvattajaseuransa Nurmon Jymyn riveissä Hanna on voittanut lento- ja pesäpallossa useita Suomen mestaruuksia.
17,347
0.000199
0.000469
0.000763
0.000123
0.000278
0.002899
1774903
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sa%E2%80%99d%20ibn%20Maktum%20Al%20Maktum
Sa’d ibn Maktum Al Maktum
Šeikki Sa’d ibn Maktum Al Maktum (; 1878–1958) oli Dubain emiirikunnan emiiri. Hänen valtakaudellaan Dubain väestö kaksinkertaistui ja emiirikunta kehittyi helmenkalastussatamasta kaupan ja liiketoiminnan keskukseksi. Sa'din ensimmäinen puoliso Hessa Bint Al Mur Bin Hureiz Al Falasi tunnettiin nimellä "Dubain äiti". Heidän poikansa Rašid ibn Sa’d Al Maktum osallistui emiirikunnan uudistushankkeisiin, ja seurasi isäänsä valtaistuimelle. Lähteet Dubain hallitsijat Vuonna 1878 syntyneet Vuonna 1958 kuolleet
159,551
0.000203
0.000477
0.000755
0.000129
0.000277
0.002731
1774910
https://fi.wikipedia.org/wiki/Libyan%20kansalaisuus
Libyan kansalaisuus
Libyan kansalaisuus on laillinen suhde yksittäisen henkilön ja Libyan valtion välillä. Maassa noudatetaan lähtökohtaisesti ius sanguinis -periaatetta. Kansalaisuuden saaminen syntymällä Syntyperäisiä Libyan kansalaisia ovat sellaiset henkilöt, jotka täyttävät vähintään yhden seuraavista ehdoista: henkilö on asunut vakinaisesti Libyan suuri sosialistinen kansan arabitasavallan alueella 7. lokakuuta 1951 lähtien ja täyttää vähintään yhden seuraavista ehdoista: on syntynyt Libyan maaperällä on syntynyt ulkomailla, mutta jompi kumpi tämän vanhemmista on syntynyt Libyan maaperällä on syntynyt ulkomailla, mutta on asunut vakinaisesti Libyan maaperällä väh. 10 vuotta ennen 7. lokakuuta 1951 lapsen isä on libyalainen; ulkomailla syntyneen lapsen kohdalla syntymä täytyy rekisteröidä viranomaisten toimesta lapsi on löydetty Libyan maaperältä eikä tämän vanhemmista ole tietoa Kansalaisuuden saaminen hakemuksella Hakemuksen perusteella Libyan kansalaisuus voidaan myöntää sellaiselle henkilölle, joka täyttää seuraavat ehdot: tuntee maan tapoja ja kulttuuria on todettu hyvämaineiseksi eikä ole tuomittu rikoksesta on fyysisesti ja psyykkisesti terve pystyy elättämään itsensä on saapunut maahan laillisesti ollessaan väh. 15-vuotias on asunut maassa vähintään 10 vuotta Libyalaisen miehen kanssa naimisissa oleva ulkomaalainen nainen voi hakea kansalaisuutta jahka avioliitto on kestänyt väh. 2 vuotta. Kaksoiskansalaisuus ja kansalaisuuden menettäminen Libya ei tunnusta kaksoiskansalaisuutta ja kohtelee mahdollisia muiden maiden kansalaisuuksia omaavia henkilöitä vain Libyan kansalaisina. Syntyperäiset Libyan kansalaiset eivät voi luopua kansalaisuudestaan oma-aloitteisesti. Mikäli nämä sen sijaan ottavat vastaan jonkin toisen maan kansalaisuuden ilman Libyan viranomaisten lupaa, nämä menettävät Libyan kansalaisuutensa. Näin käy myös alaikäisille Libyan kansalaisille, mikäli näiden vanhemmat ottavat vastaan jonkun toisen maan kansalaisuuden. Lähteet Manby, Bronwen (2016): Citizenship Law in Africa, African Minds, Kapkaupunki, Polimeno, Maria Gloria (2021): Report on Citizenship Law: Libya, European University Institute, Badia Fiesolana Viitteet Kansalaisuus kansalaisuus
8,641
0.000208
0.000483
0.000744
0.000138
0.000263
0.002472
1774914
https://fi.wikipedia.org/wiki/Egyptin%20kansalaisuus
Egyptin kansalaisuus
Egyptin kansalaisuus on laillinen suhde yksittäisen henkilön ja Egyptin arabitasavallan välillä. Maassa noudatetaan lähtökohtaisesti ius sanguinis -periaatetta. Kansalaisuuden saaminen syntymällä Syntyperäisiä Egyptin kansalaisia ovat sellaiset henkilöt, jotka täyttävät jonkun seuraavista ehdoista: henkilön syntyessä väh. toisella tämän vanhemmista on Egyptin kansalaisuus lapset, jotka on löydetty Egyptin maaperältä, ja joiden vanhemmista ei ole tietoa Kansalaisuuden saaminen hakemuksella Hakemuksen perusteella Egyptin kansalaisuus voidaan myöntää sellaiselle henkilölle, joka täyttää seuraavat ehdot: osaa todistettavasti arabiaa tuntee maan tapoja ja kulttuuria on todettu hyvämaineiseksi eikä ole tuomittu rikoksesta on fyysisesti ja psyykkisesti terve pystyy elättämään itsensä on asunut maassa vähintään 10 vuotta Kaksoiskansalaisuus Egypti sallii kaksoiskansalaisuuden, mutta lupaa siihen on haettava Egyptin viranomaisilta. Lähteet Manby, Bronwen (2016): Citizenship Law in Africa, African Minds, Kapkaupunki, Viitteet Kansalaisuus kansalaisuus
12,027
0.00021
0.000488
0.000744
0.00014
0.000265
0.002441
1774915
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vladimir%20Veljaminov-Zernov
Vladimir Veljaminov-Zernov
Vladimir Vladimirovitš Veljaminov-Zernov (; 1830–1904) oli venäläinen historioitsija ja orientalisti, Pietarin tiedeakatemian kunniajäsen. Veljaminov-Zernov näytti suurta kiinnostusta etenkin Venäjän turkkilaisia kansoja kohtaan. Merkittäviin teoksiin kuuluu muun muassa Kasimovin kaanikunnan historia sekä "tšagatai-turkkilainen sanakirja" (1868). Veljaminov-Zernovin on sanottu vaikuttaneen eurasianismi -liikettä. Lähteet Vuonna 1830 syntyneet Vuonna 1904 kuolleet Venäläiset historioitsijat Orientalistit
80,978
0.000211
0.000496
0.000748
0.000138
0.000273
0.002518
1774916
https://fi.wikipedia.org/wiki/Dansk%20Melodi%20Grand%20Prix%202007
Dansk Melodi Grand Prix 2007
Dansk Melodi Grand Prix 2007 oli Tanskassa järjestetty laulukilpailu, jossa valittiin Tanskan edustaja Eurovision laulukilpailuun 2007. Kilpailu pidettiin avoimena sävellyskilpailuna, johon lähetettiin 475 kappaletta. Lähetetyistä ehdotuksista valittiin 16 kilpailijaa, jotka julkaistiin 7. joulukuuta 2006. Kilpailijat jaettiin kahteen semifinaaliin, jotka pidettiin 26. tammikuuta ja 2. helmikuuta. Kummastakin semifinaalista katsojat äänestivät puhelinäänestyksellä neljä kappaletta finaaliin. Semifinaalien jälkeen järjestettiin radiossa lähetetty villi kortti -kierros. Kahdeksan semifinaaleissa pudonnutta kappaletta jaettiin kahteen neljän kappaleen ryhmään, joista kummastakin äänestettiin puhelinäänestyksellä villinä korttina yksi kappale finaalin. Finaali pidettiin 10. helmikuuta Forum Horsens -areenalla Horsensissa. Finaalissa voittaja valittiin puhelinäänestyksellä. Kilpailun voitti DQ kappaleella "Drama Queen". Kilpailun kulku Ensimmäinen semifinaali Ensimmäinen semifinaali kilpailtiin 26. tammikuuta Musikteatretissa Holstebrossa. Semifinaalia seurasi 1 060 000 katsojaa. Toinen semifinaali Toinen semifinaali kilpailtiin 2. helmikuuta Aalborghallenissa Aalborgissa. Semifinaalia seurasi 1 077 000 katsojaa. Villi kortti -kierros Villi kortti -kierros käytiin radiossa 5. – 8. helmikuuta. Semifinaaleissa pudonneet jaettiin kahteen neljän kappaleen ryhmään, joista kummastakin äänestettiin tekstiviestiäänestyksellä yksi villi kortti finaaliin. Toinen ryhmistä kilpaili P3-radiokanavan ja toinen P4-radiokanavan äänestyksessä. Finaali Finaali kilpailtiin 10. helmikuuta Forum Horsens -areenalla Horsensissa. Voittaja valittiin tekstiviestiäänestyksellä, jossa kukin Tanskan alue antoi viidelle alueelta eniten ääniä saaneelle kilpailijalle piisteitä kaavalla 12-10-8-6-4. Finaalia seurasi 1 492 000 katsojaa. Lähteet http://natfinals.50webs.com/90s_00s/Denmark2007.html Viitteet Eurovision laulukilpailu 2007 Dansk Melodi Grand Prix
22,873
0.000206
0.000481
0.000755
0.000132
0.000273
0.00267
1774918
https://fi.wikipedia.org/wiki/Det%20Norske%20Kammerorkester
Det Norske Kammerorkester
Det Norske Kammerorkester on norjalainen vuonna 1977 perustettu kamariorkesteri. Idea orkesterin perustamisesta syntyi Bjarne Fiskumin johtamalla nuorten muusikoiden kesäkurssilla vuonna 1975. Det Norske Kammerorkester järjestää vuodessa noin 30–40 konserttia, ja sen kotipaikka on Oslon yliopiston päärakennus. Orkesteri on voittanut lukuisia palkintoja, muun muassa useita Spellemannpriseneitä. Det Norske Kammerorkesterin taiteellisena johtajana toimi vuosina 1977–2021 Terje Tønnesen, hänen seuraajanaan aloitti elokuussa 2021 Pekka Kuusisto. Lähteet Aiheesta muualla Orkesterin kotisivut Norjalaiset orkesterit
12,231
0.00021
0.000488
0.000748
0.000136
0.000273
0.002548
1774919
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hans%20Hagerup%20Krag
Hans Hagerup Krag
Hans Hagerup Krag (9. elokuuta 1829 Grong, Norja – 8. toukokuuta 1907 Kristiania, Norja) oli norjalainen insinööri ja Norjan tielaitoksen johtaja vuosina 1874–1903. Häntä pidetään yhtenä Norjan tieverkoston merkittävimmistä kehittäjistä. Krag oli myös mukana perustamassa Norjan matkailuyhdistystä ja kehittämässä Holmenkollenin ja Voksenkollenin alueita virkistyskohteiksi, mistä muistuttaa myös alueella sijaitseva muistopatsas. Lähteet Aiheesta muualla Norjalaiset insinöörit Norjalaiset virkamiehet Vuonna 1829 syntyneet Vuonna 1907 kuolleet
22,310
0.00021
0.000492
0.000751
0.000138
0.000271
0.002533
1774931
https://fi.wikipedia.org/wiki/Duffyn%20luku
Duffyn luku
Duffyn luku () on yhdistetty luku, jonka tekijöiden summa ja se itse ovat keskenään jaottomia. Esimerkiksi 4 kuuluu Duffyn lukuihin, koska sen tekijöiden summa on ja 7 ja 4 ovat keskenään jaottomia. Alkuluvut on rajattu pois määritelmästä, koska muuten ne kaikki olisivat Duffyn lukuja. Kymmenen ensimmäistä Duffyn lukua ovat 4, 8, 9, 16, 21, 25, 27, 32, 35 ja 36. Duffyn lukuja on ääretön määrä, koska ne sisältävät muun muassa kaikkien alkulukujen neliöt ja niitä suuremmat potenssit. Duffyn luvut on nimetty niiden keksijän Richard Duffyn mukaan. Lähteet Lukujonot
7,665
0.000211
0.000492
0.000748
0.000139
0.000271
0.002502
1774936
https://fi.wikipedia.org/wiki/Id%C3%A4ntiarella
Idäntiarella
Idäntiarella (Tiarella polyphylla) on rikkokasvien (Saxifragaceae) heimoon, tiarellojen (Tiarella) sukuun kuuluva kasvilaji. Idäntiarellasta on myös jalostettu koristekasveina käytettäviä lajikkeita. Idäntiarella on ruohovartinen kasvi, ja se voi kasvaa 20–45 cm korkeaksi. Sen varret kohoavat yksittäin maassa suikertavasta tummanruskeasta juurakosta. Varret ovat tiheäkarvaisia, ja niissä on muutamia lehtiä. Suurin osa lehdistä kasvaa varsien tyvillä. Tyvilehdissä on 2–12 cm pitkät ja varsien tavoin tiheäkarvaiset lehtiruodit. Tyvilehtien lehtilavat ovat 2–8 cm pitkiä, 2,5–10 cm leveitä ja muodoltaan herttamaisia, teräväkärkisiä sekä kolmi-, neli- tai viisiliuskaisia. Lehtien laidat ovat epäsäännöllisesti hampaisia, ja lehdet ovat molemmin puolin tiheäkarvaisia. Varsilehtiä on kaksi tai kolme kappaletta, ja ne ovat samannäköisiä kuin tyvilehdetkin, mutta pienempiä ja lyhyempiruotisia. Kukintona oleva terttu on 8–25 cm pitkä ja varsien ja lehtien tapaan tiheäkarvainen. Kukat ovat pieniä ja väriltään lähes valkoisia. Kukkaperät ovat noin senttimetrin pituisia ja tiheäkarvaisia. Kukissa on soikeat, noin 1,5 mm pitkät ja 0,8 mm leveät verholehdet, eikä lainkaan terälehtiä. Hedelmänä oleva kota on 7–12 mm pitkä, ja se sisältää muutamia siemeniä, jotka ovat tummanruskeita ja noin 1 mm pitkiä. Idäntiarella kasvaa kosteissa metsissä varjoisilla ja kosteilla kasvupaikoilla 1 000–3 800 metrin korkeudella merenpinnasta. Lajia tavataan luonnossa Intian pohjoisosissa, Nepalissa, Bhutanissa, Kiinassa, Myanmarin pohjoisosissa sekä Japanissa. Lähteet Aiheesta muualla Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Idäntiarella (Tiarella polyphylla) iNaturalist: Tiarella polyphylla UniProt: Taxonomy - Tiarella polyphylla Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Tiarella polyphylla Tiarellat
21,700
0.000195
0.000458
0.000763
0.000118
0.000278
0.003052
1774943
https://fi.wikipedia.org/wiki/Korostuskyn%C3%A4
Korostuskynä
Korostuskynää käytetään tekstien tai muistiinpanojen korostukseen, jotta tekstistä saataisiin helposti poimittua tärkeät aiheet. Tunnettuja korostuskynämerkkejä on esimerkiksi Stabilo.
300,575
0.000212
0.000492
0.000748
0.000138
0.000273
0.002518
1774944
https://fi.wikipedia.org/wiki/San%20Clemente
San Clemente
San Clemente on saari Kaliforniassa sijaitsevien Kanaalisaarten saaristossa ja se on saariston eteläisin saari. Saaren pituus on noin 39 km ja leveimmältä kohdaltaan se on noin 8,3 km. Saaren kokonaispinta-ala on 147,6 km2. San Clementen saari on vulkaanista alkuperää ja saaren kallioperä on noin viisi miljoonaa vuotta vanhaa. Saaren pohjoispuoli nousee merestä jyrkkänä seinämänä, kun taas etelänpuoleinen ranta on selvästi loivempi ja kivikkoinen. Saaren korkein kohta on Thirst-vuori, joka kohoaa noin 600 metriä merenpinnan yläpuolelle. Saaren ilmasto on pakkaseton ja melko kuiva; saaren sadanta on alle 150 mm vuodessa. Yhdysvaltojen laivasto hankki saaren itselleen vuonna 1934, ja saarella on toiminut erilaisia laivaston toimintoja. Saari on toiminut muun muassa laivaston harjoituspaikkana. Lähteet Aiheesta muualla Kalifornian saaret
4,119
0.000205
0.000479
0.000755
0.00013
0.000275
0.002701
1774947
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jetico%20Inc.%20Oy
Jetico Inc. Oy
Yritysmuoto: Osakeyhtiö Toimiala: Tieto- ja tiedonsiirtotekniikka Perustaminen: 1995 Pääkonttori: Espoo (Suomi) Avainhenkilöt: Hannaleena Pojanluoma (toimitusjohtaja), Umeshchandra Gowda (hallituksen pj), Tommi Rasila (hallituksen jäsen) Tuotteet: Tietoturvaohjelmistot Palvelut: Tietoturva Verkkosivusto: https://www.jetico.com/ Jetico Inc. Oy on tietoturvaohjelmistoyritys, jonka kotipaikka on Espoossa. Jetico kehittää tuotteita, joiden avulla (päätelaitteiden) tietoja voidaan suojata turvallisesti joko salaamalla tai poistamalla. Jeticon tuotteisiin luottavat niin kansallisen turvallisuuden ja vaatimuksenmukaisuuden parissa työskentelevät kuin yksityisyydensuojaa hakevat kuluttajatkin. Historia Tiimi, josta yrityksen tarina alkaa, ryhtyi kehittämään tietojensalauslaitteistoja vuonna 1993. Kaksi vuotta myöhemmin (1995) perustettiin Jetico Tampereella. Yrityksen ensimmäinen huomattava ohjelmistokehitysprojekti oli DOS-käyttöjärjestelmän komentorivillä suoritettava BestCrypt-tietojensalaussovellus. Myöhemmin tämä ohjelmisto päivitettiin toimimaan myös Windows 98: ssa ja tätä seuraavissa Windows käyttöjärjestelmissä. BestCryptiä seurasi Jeticon tietojen poistoon tarkoitetut ohjelmistot BCWipe ja BCWipe Total WipeOut. Vuosien saatossa Jeticon ohjelmistot ovat saaneet merkittävää huomiota USAn sotilaallisissa ja valtion virastoissa. Julkiset artikkelit ja viittaukset ovat esitelleet laajasti ohjelmistojen ominaisuuksia ja niiden onnistunutta integrointia useisiin eri ympäristöihin kuten Valkoinen talo, Yhdysvaltain ilmavoimat, Standfordin yliopisto  ja Harvardin yliopisto. Tuotteet Jeticon (tiedon)salausohjelmistot ovat BestCrypt Container Encryption ja BestCrypt Volume Encryption. BestCrypt Container Encryptioniä käytetään valittujen tiedostojen ja kansioiden salaamiseen, kun taas BestCrypt Volume Encryptioniä käytetään salaamaan kovalevyjä ja virtuaaliasemia. BCWipe ja BCWipe Total WipeOut ovat Jeticon tiedonpoisto-ohjelmistoja. BCWipea käytetään valittujen tietojen ja jäännöstietojen (data remanence) poistamiseen ja BCWipe Total WipeOutia käytetään kokonaisten kovalevyjen tyhjentämiseen uudelleenkäyttöä tai hävittämistä varten. Katso myös Tietoturva Tietosuoja Salaus Tiedoston poistaminen Ulkoiset linkit Virallinen verkkosivusto
179,622
0.000209
0.000492
0.000748
0.000139
0.000267
0.002487
1774950
https://fi.wikipedia.org/wiki/Look%20What%20You%20Made%20Me%20Do
Look What You Made Me Do
Look What You Made Me Do on yhdysvaltalaisen laulaja-lauluntekijä Taylor Swiftin kappale vuodelta 2022. Kappaleen ovat säveltäneet ja tuottaneet Swift ja Jack Antonoff. Kappaleessa on interpolaatio Right Said Fred -yhtyeen kappaleen "I'm Too Sexy" melodiasta. Right Said Fredin kappaleen tekijät Fred ja Richard Fairbrass ja Rob Manzoli on siksi merkitty myös kappaleen tekijöiksi. Kappale on ensimmäinen single albumilta Reputation. Kappale nousi Yhdysvalloissa Billboard Hot 100 -listan kärkeen. Kappaleeseen kuvattiin musiikkivideo, jonka ohjasi Joseph Kahn. Tuotanto ja sisältö Swift sävelsi "Look What You Made Me Do" -kappaleen yhdessä muusikko ja tuottaja Jack Antonoffin kanssa. Kappaleen kertosäkeessä on interpolaatio Right Said Fred -yhtyeen kappaleen "I'm Too Sexy" melodiasta. Right Said Fredin kappaleen tekijät Fred ja Richard Fairbrass ja Rob Manzoli on siksi merkitty myös kappaleen tekijöiksi. Kappaleessa ei kuitenkaan ole käytetty "I'm Too Sexy" -kappaleen levytystä vaan kyse on samanlaisesta melodiasta. Kappale kuuluu tyyliltään electropop-musiikkia. Kappaleen sanoitukset käsittelevät kostoa. Swift sai niihin inspiraatiota Game of Thrones -televisiosarjan Arya Starkista, joka kirjoittaa listan tapettavista henkilöistä. Kappaleessa on myös viittauksia myös Swiftin omiin julkisuuskohuihin kuten Swiftin kiistaan Kanye Westin kanssa. Musiikkivideo Kappaleen musiikkivideon ohjasi Joseph Kahn. Videon alussa Swift esiintyy zombina. Myöhemmin videossa esiintyy useita versioita hänestä pukeutuneina vanhoihin esiintymisasuihin. Video käsittelee Swiftin julkisuuskuvaa ja hänen saamaansa kritiikkiä. Siinä on viittauksia Swiftin aiempaan tuotantoon ja julkisuuskohuihin kuten kiistoihin Kanye Westin ja Calvin Harrisin kanssa sekä Swiftin ja Tom Hiddlestonin suhteeseen. Vastaanotto ja listasijoitukset "Look What You Made Me" -kappaleesta kirjoitettiin paljon mediassa. Sitä kutsutiin Swiftin comebackiksi, koska Swift oli ollut enimmäkseen pois julkisuudesta vuoden ja hänen edellisen albuminsa 1989 julkaisusta oli kulunut kolme vuotta. Kappale sai silti kriitikoilta ristiriitaisen vastaanoton. Toisten mielestä kappale oli loistava comeback, toiset olivat pettyneitä siihen. Kaupallisesti kappale menestyi hyvin. Kappale nousi Yhdysvalloissa Billboard Hot 100 -listan kärkeen ja syrjäytti samalla ykköspaikalta listakärjessä 16 viikkoa olleen "Despacito"-kappaleen. Iso-Britanniassa kappaleesta tuli Swiftin ensimmäinen listakärkeen noussut kappale. Kappale nousi listakärkeen myös muun muassa Australiassa. Suomessa kappale nousi listasijalle 8. Kappaleen musiikkivideota katsottiin YouTubessa yhden päivän aikana enemmän kuin mitään muuta videota aikaisemmin. Live-esitykset Swift on esittänyt kappaleen livenä Reputation Stadium Tour ja The Eras Tour -kiertueilla. Kappale on mukana molempien kiertueiden konserttielokuvissa. Hän on esittänyt sen myös muun muassa KIIS FM's iHeartRadio Jingle Ball -konsertissa joulukuussa 2017. Lähteet Aiheesta muualla "Look What You Made Me Do" -musiikkivideo "Look What You Made Me Do" -lyriikkavideo Vuoden 2017 kappaleet Taylor Swiftin kappaleet Jack Antonoffin tuottamat kappaleet Yhdysvaltain singlelistan ykköset Britannian singlelistan ykköset
6,846
0.000179
0.000463
0.00087
0.000104
0.000252
0.00412
1774954
https://fi.wikipedia.org/wiki/Oliv%C3%A9r%20V%C3%A1rhelyi
Olivér Várhelyi
Olivér Várhelyi (22. maaliskuuta 1977 Szeged, Unkari) on unkarilainen virkamies ja diplomaatti. Várhelyi on Von der Leyenin komission laajentumis- ja naapurussuhteista vastaava komissaari vuodesta 2019 lähtien. Tätä ennen Várhelyi on toiminut lähettiläänä Unkarin pysyvässä EU-edustustossa sekä virkamiehenä Euroopan komissiossa. Lähteet Unkarilaiset EU-komissaarit Vuonna 1977 syntyneet Elävät henkilöt
11,446
0.00021
0.000492
0.000751
0.000139
0.000269
0.002502
1774956
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tikkurilan%20osaamiskampus
Tikkurilan osaamiskampus
Tikkurilan osaamiskampus on suunniteltu oppilaitos, joka sijoittuisi Vantaan Jokiniemeen lähelle Tikkurilan rautatieasemaa. Jokiniemenkadun ja Valkoisenlähteentien kulmaan suunnitellussa uudessa oppimiskeskuksessa olisi tilat 300 lukiolaiselle Tikkurilan lukiosta ja 1 365 ammattiin opiskelevalle Variasta. Lisäksi tiloja olisi Vantaan aikuisopiston opiskelijoille ja aikuisten perusopetukselle. Yhteensä tiloissa olisi kapasiteettia 2 615 opiskelijalle. Rakentamisen kustannusarvio on yli 99 miljoonaa euroa, ja hankkeen valmistumista kaavaillaan vuodelle 2028. Alueelle mahtuisi myös yrityksiä, kaupungin tiloja ja mahdollisesti myös asuntoja. Tikkurilan lukion ja uudisrakennuksen välille suunnitellaan ylikulkusiltaa Valkosenlähteentien ylitse. Lähteet Suunnitteilla olevat rakennukset ja rakennelmat Jokiniemi Vantaan oppilaitokset
19,204
0.000208
0.000484
0.000751
0.000134
0.000275
0.002625
1774960
https://fi.wikipedia.org/wiki/Timanttirintatasku
Timanttirintatasku
Timanttirintatasku (Pogonocichla stellata) on sieppoihin kuuluva lintulaji. Lajia tavataan Itä- ja Etelä-Afrikasta. Timanttirintataskulla on 12 alalajia. Koko ja ulkonäkö Timanttirintatasku kasvaa 15–16 cm pitkäksi. Sukupuolet muistuttavat toisiaan ulkonäöltään. Lajin pää on siniharmaa ja otsassa on heikosti erottuvia valkoisia pisteitä. Selkä on vihreä ja siivet ovat harmaat. Timanttirintataskun pyrstön reunasulat ovat keltaiset ja keskimmäiset sulat mustat. Linnun rinta ja vatsa ovat keltaiset. Kurkussa ja rinnassa on heikosti erottuvia valkoisia pisteitä. Timanttirintataskun värisävyt vaihtelevat alalajeittain. Levinneisyys ja elintavat Timanttirintataskun levinneisyysalue ulottuu Etelä-Sudanista ja Kongon demokraattisesta tasavallasta Etelä-Afrikkan itä- ja eteläosiin. Lajin elinympäristöä ovat kosteat metsät ja erityisesti niiden bambutiheiköt 1 600–3 300 metrin korkeudella merenpinnasta. Timanttirintatasku liikkuu useimmiten yksin tai pareittain. Sen ravintoa ovat hyönteiset. Timanttirintatasku rakentaa katetun pesän maahan kasvillisuuden sekaan, ja naaras munii kaksi tai kolme vihertävää munaa. Lähteet Siepot
4,753
0.000197
0.000462
0.000763
0.00012
0.00028
0.003021
1774965
https://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4nsisatamankadun%20ylikulkusilta
Länsisatamankadun ylikulkusilta
Länsisatamankadun ylikulkusilta, viralliselta nimeltään Länsisatamankadun ylikulkukäytävä, on Helsingin Jätkäsaaressa sijaitseva 37,8 metriä pitkä pyöräilyn ja jalankulun silta, joka avattiin käyttöön 31. lokakuuta 2023. Se on oranssinvärinen teräksinen ristikkosilta ja samankaltainen kuin alueella sijaitseva Rokkiporkkana-silta, joka valmistui vuonna 2018. Rokkiporkkana on kuitenkin hieman pidempi ja leveämpi. Molemmat sillat on suunnitellut VSU maisema-arkkitehdit. Taitorakenteiden rakennesuunnittelusta vastasi A-Insinööreihin kuuluva Ponvia. Silta yhdistää toisiinsa Hyväntoivonpuiston etelä- ja pohjoisosat. Sekä ylikulkusillan että Rokkiporkkanan on sanottu jatkavan Hyväntoivonpuiston suunnittelun lähtökohtana ollutta tarinaa puiston alla asuvasta örkistä. Ylikulkusillan valmistelevat työt alkoivat tukimuurin rakentamisella toukokuussa 2022. Silta valmistettiin Liettuassa, ja se kuljetettiin laivalla Jätkäsaaren Saukonlaituriin, josta se kuljetettiin laveteilla Länsisatamankadulle. Silta asetettiin paikoilleen maaliskuussa 2023, minkä jälkeen paikan päällä valettiin siltaa varten betoninen kansilaatta. Vaikka silta avattiin käyttöön jo lokakuussa, urakan viimeistelytyöt jatkuvat vielä loppuvuoden ajan. Siltakansi valaistaan led-valonauhoilla ja tukimuurit valonheittimillä. Lähteet Jätkäsaari Helsingin sillat Kevyen liikenteen sillat Ristikkosillat
25,818
0.00021
0.000488
0.000748
0.000135
0.000275
0.002579
1774969
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lazy%20Bonez
Lazy Bonez
Lazy Bonez on vuonna 2012 Sonkajärvellä perustettu suomalainen heavy rock -yhtye. Lazy Bonez’in debyyttialbumi VOL.1 julkaistiin helmikuussa 2013. Historia Yhtyeen ensimmäisen kokoonpanon muodostivat vuonna 2012 laulaja Tommi Salmela, rumpali Pecu Cinnari, kosketinsoittaja Janne Tolsa, kitaristi Markku Mähönen sekä basisti Jaakko Kauppinen, joista kahta jälkimmäistä pidetään yleisesti Lazy Bonez yhtyeen perustajajäseninä. Debyyttialbumi Yhtyeen ensimmäinen studioalbumi VOL.1 äänitettiin vuoden 2012 aikana ja se julkaistiin 22. päivä maaliskuuta 2013. Albumilla esiintyy vierailevina artisteina Marko Hietala sekä Udo Dirkschneider kappaleessa First to go - Last to know. Yhtyeen ensiesiintyminen nähtiin Kuopiossa 27. heinäkuuta 2013 Henry's Pubissa. Lokakuussa 2013 Lazy Bonez esiintyi neljällä keikalla Liettuassa, Virossa, Latviassa ja Suomessa osana saksalaisen U.D.O. yhtyeen maailmankiertuetta. Rumpali Pecu Cinnari jätti yhtyeen pian Baltian kiertueen jälkeen. Virallisesti yhtye tiedotti asiasta 28. päivä helmikuuta 2014 Facebook sivullaan. Samalla yhtye ilmoitti hakevansa uutta rumpalia. Toinen albumi Yhtyeen uudeksi rumpaliksi oli ehdolla noin kolmekymmentä rumpalia. Koesoittojen ja lähetettyjen videonäytteiden perusteella uudeksi rumpaliksi valittiin kuopiolainen Topi Kosonen. Asiasta tiedotettiin yhtyeen Facebook profiilissa 2. kesäkuuta 2014. Yhtyeen toinen studioalbumi ALIVE äänitettiin vuosien 2014-2015 aikana ja se julkaistiin 25. päivä syyskuuta 2015. Albumilla esiintyy vierailevina artisteina muun muassa Bernie Shaw, Tony Martin, Zachary Hietala sekä Simon Wright. Kolmas albumi Yhtyeen kolmas studioalbumi Kiss of the Night äänitettiin vuosien 2017-2019 aikana ja se julkaistiin 11. päivä tammikuuta 2019. Albumilla esiintyy vierailevana artistina muun muassa Antti Railio. Neljäs albumi Yhtyeen neljäs studioalbumi Eye of the Sky äänitettiin vuosien 2020-2023 aikana ja se julkaistiin 20. päivä lokakuuta 2023. Albumilla esiintyy vierailevana artistina muun muassa Noora Louhimo ja Erkka Korhonen. Musiikki Lazy Bonez:in esittämä musiikki on tyyliltään melodista heavyrockia. Jäsenet ja kokoonpanot Nykyiset jäsenet Tommi Salmela – laulu (2012–) Markku Mähönen – kitara (2012–) Jaakko Kauppinen – bassokitara ja taustalaulu (2012–) Topi Kosonen – rummut (2014–) Heikki Polvinen – kosketinsoittmet (2013–) Janne Tolsa – kosketinsoittmet (2012–) Entiset jäsenet Pecu Cinnari – rummut (2012–2013) Lazy Bonez yhtyeen lisäksi Tommi Salmela toimii laulajana muun muassa Tarot yhtyeessä sekä joululauluja raskaammin sovitettuina versioina esittävässä Raskasta joulua musiikkiprojektissa. Diskografia Albumit ’’VOL.1’’ (2013) ’’ALIVE’’ (2015) ’’Kiss of the Night’’ (2019) ’’Eye of the Sky’’ (2023) Lähteet Yleiset lähteet Viralliset kotisivut Historiikki, diskografia ja kokoonpanotiedot ovat Lazy Bonez’in virallisilta kotisivuilta. Viitteet Suomalaiset hard rock -yhtyeet Suomalaiset metalliyhtyeet
14,796
0.000206
0.000481
0.000755
0.000132
0.000275
0.002686
1774972
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sonbef
Sonbef
Sonbef tai Senbuf oli Egyptin 13. dynastian faarao. Hänen syntymänimensä oli Amenemhat Senbuf ("Amon on ensimmäinen"). Torinon papyruksen mukaan Sonbef olisi hallinnut kolme vuotta noin vuosina 1800–1796 eaa. Joitakin Sonbefiin liittyviä muinaisjäännöksiä on löydetty. Niihin kuuluvat muun muassa sylinterisinetti, skarabee-amuletti ja patsas Elefantinen saaren temppelissä. Lähteet Egyptin faaraot Ennen ajanlaskumme alkua syntyneet Ennen ajanlaskumme alkua kuolleet
40,441
0.000204
0.000479
0.000759
0.000128
0.000277
0.002777
1774973
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sudairin%20seitsikko
Sudairin seitsikko
Sudairin seitsikko () on kollektiivinen nimitys Saudi-Arabian seitsemälle prinssille, jotka ovat veljiä keskenään. Veljesten isä oli Saudi-Arabian kuningaskunnan perustaja, Ibn Sa’ud, ja äiti tämän suosikkivaimo, Hussa bint Ahmed Al Sudairi. Seitsikon nimi tulee veljesten äidin heimosta: sudairi. Veljekset ovat muodostaneet vaikutusvaltaisen blokin maan politiikassa ja toimineet monissa merkittävissä tehtävissä kuten puolustus- ja sisäministeriössä. Maan nykyinen kuningas Salman kuuluu seitsikkoon. Seitsikon jäsenet Lähde: Lähteet Saudi-Arabian hallitsijat Saudi-Arabian politiikka
38,608
0.000205
0.000481
0.000751
0.000132
0.000275
0.00267
1774975
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sound%20of%20Freedom
Sound of Freedom
Sound of Freedom on vuonna 2023 ensi-iltansa saanut yhdysvaltalainen toimintaelokuva, jonka on ohjannut Alejandro Monteverde. Elokuvan pääosissa on Jim Caviezel, Mira Sorvino ja Bill Camp. Elokuva kertoo Tim Ballardista, entisestä Yhdysvaltain hallituksen agentista, joka lähtee tehtävälle pelastamaan ihmiskaupan uhreja. Sound of Freedom on vuoden 2023 isoin indie-elokuva, tuottaen 14,5 miljoonan dollarin budjettiin nähden lähes 250 miljoonaa dollaria. Elokuvan levittäjänä on toiminut kristillisiin arvoihin sitoutunut Angel Studios. Suomessa elokuva julkaistaan elokuvateattereihin 3. marraskuuta 2023. Elokuvasta on ollut paljon julkista keskustelua. Sitä on yhdistetty QAnon-salaliittoteorioihin, vaikka itse elokuvassa niihin ei viitata yhtään. Verkossa on levitetty väitteitä Hollywoodin vastustavan elokuvaa. On myös väitetty, että yhdysvaltalainen elokuvateatteriketju AMC olisi sammuttanut ilmastointeja ja evakuoineen saleja, jotta elokuvaa ei päästäisi näkemään. Lähteet Aiheesta muualla Vuoden 2023 yhdysvaltalaiset elokuvat Yhdysvaltalaiset toimintaelokuvat Yhdysvaltalaiset independent-elokuvat
7,152
0.000206
0.000483
0.000751
0.000132
0.000275
0.002655
1774978
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kirken%C3%A6r
Kirkenær
Kirkenær on taajama Gruen kunnassa Innlandetin läänissä Norjassa ja kuntansa hallinnollinen keskus. Taajaman pinta-ala on 1,9 neliökilometriä ja asukasluku 1 213 vuonna 2022. Lähteet Aiheesta muualla Grue Norjan taajamat
23,273
0.000203
0.000479
0.000755
0.000129
0.000275
0.002716
1774981
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuningas%20Abdulazizin%20ritarikunta
Kuningas Abdulazizin ritarikunta
Kuningas Abdulazizin ritarikunta () on saudiarabialainen ritarikunta. Se on perustettu 20. maaliskuuta 1971 kuningas Faisalin käskystä. Ritarikunta on nimetty Saudi-Arabian kuningaskunnan perustajan, Ibn Sa’udin, mukaan ja se on maan korkein siviilille myönnettävä kunnianosoitus. Kunnianosoitusta myönnetään tunnustuksena kuningaskunnan hyväksi tehdyistä ansioista. Saajan ei tarvitse olla Saudi-Arabian kansalainen. Kaikki ritarikuntaan nimitettävät henkilöt nimitetään ensin alimpaan luokkaan, ja ylennyksiä tehdään 5 vuoden välein, mikäli ansioitunut palvelus kuningaskunnan hyväksi on jatkunut. Poikkeuksia tähän tehdään mm. kuningashuoneen jäsenten ja muiden sellaisten henkilöiden, jotka ovat ansioituneet poikkeuksellisella tavalla, kohdalla. Ritarikunnassa on neljä luokkaa: I luokka II luokka III luokka IV luokka Lähteet Saudiarabialaiset ritarikunnat
13,198
0.000211
0.000496
0.000748
0.000139
0.000269
0.002487
1774984
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen%20kunniamerkit
Suomen kunniamerkit
Suomen kunniamerkit ovat virallisten kunniamerkkien keskinäisessä järjestyksessä: Suomen Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen Vapaudenristin suurristi Suomen Valkoisen Ruusun suurristi Suomen Leijonan suurristi Vapaudenristin 1. luokan Mannerheim-risti Vapaudenristin 1. luokka rintatähtineen Suomen Valkoisen Ruusun I luokan komentajamerkki Suomen Leijonan I luokan komentajamerkki Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-risti Vapaudenristin 1. luokka Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkki Suomen Leijonan komentajamerkki Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuri ansioristi Suomen Olympialaisen ansioristin 1. luokka Vapaudenmitalin 1. luokka ruusukenauhassa Vapaudenristin kultainen ansiomitali Vapaudenristin sururisti Vapaudenristin surumitali Vapaudenristin 2. luokka Vapaudenristin 3. luokka Vapaudenristin 4. luokka sodanajan ansioista Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki Suomen Leijonan Pro Finlandia-mitali Suomen Valkoisen Ruusun ansiomerkki (muutettu 1993 ansioristiksi, ks. alla) Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki Vapaudenristin 4. luokka rauhanajan ansioista Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki Suomen Leijonan ritarimerkki Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi Suomen Leijonan ansioristi Suomen Punaisen Ristin ansioristi Hengenpelastusmitali Suomen Olympialaisen ansioristin 2. luokka Vapaudenmitalin 1. luokka Vapaudenristin 1. luokan ansiomitali Vapaudenmitali 2. luokka Vapaudenristin 2. luokan ansiomitali Vapaussodan muistomitali ruusuineen Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein ja solkineen Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali solkineen Suomen Valkoisen Ruusun mitali solkineen Vapaussodan muistomitali Vuosien 1939 – 1940 sodan muistomitali Vuosien 1941 – 1945 sodan muistomitali Miinanraivausmitali Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali Suomen Valkoisen Ruusun mitali Sotilasansiomitali Suomen Punaisen Ristin kultainen ansiomitali Suomen Punaisen Ristin hopeinen ansiomitali Mitali inhimillisestä auliudesta Suomen Punaisen Ristin pronssinen ansiomitali Suomen Olympialainen ansiomitali Sotainvalidien ansioristi Poliisin ansioristi Rajavartiolaitoksen ansioristi Palotorjunnan ansiomerkki Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristi Väestönsuojelun 1. luokan ansiomitali solkineen Väestönsuojelun 2. luokan ansiomitali solkineen Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansiomitali kullatuin ristein Väestönsuojelun 1. luokan ansiomitali Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansiomitali Rajavartiolaitoksen ansiomitali Väestönsuojelun 2. luokan ansiomitali Suomen Urheilun pronssinen ansiomitali Vankeinhoidon ansioristi Tullilaitoksen ansioristi soljen kera Suomen Reserviupseeriliiton kultainen ansiomitali solkineen Kilta-ansiomitali Tullilaitoksen ansioristi Reserviläisliitto – Reservin Aliupseerien Liiton ansioristi solkineen Päällystöliiton ansiomitali soljen kera Suomen Reserviupseeriliiton kultainen ansiomitali Reserviläisliitto – Reservin Aliupseerien Liiton ansioristi Päällystöliiton ansiomitali Insinööriupseeriliiton ansiomitali Kadettikunnan ansiomitali Liikenneturvallisuusalan ansiomitali Työympäristötyön erityisansiomitali Poliisin kullattu ansiomitali Moottoriliikenteen ansiomitali Tämän jälkeen tulevat "vapaussodan, talvisodan ja jatkosodan muistoristit ja -mitalit sekä muun isänmaallisen toiminnan ansioristit ja -mitalit aikajärjestyksessä." Lähteet
10,435
0.000201
0.000473
0.000748
0.000131
0.000267
0.00264
1774987
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rantakadun%20alla
Rantakadun alla
Rantakadun alla (Under the Boardwalk) on vuonna 2023 ensi-iltansa saava tietokoneanimaatioelokuva, jonka on ohjannut David Soren. Elokuvan ääninäyttelijöihin kuuluvat Michael Cera, Keke Palmer, Bobby Cannavale, John Magaro, Gideon Adlon, Steve Schirripa, Jon Rudnitsky, Steven Van Zandt, Vanessa Bell Calloway, Shoshannah Stern, Ron Funches, ja Mario Cantone. Paramount Pictures julkaisi Rantakadun allan tietyissä teattereissa 27. lokakuuta 2023, ja sitä seuraa tilausvideojulkaisu 7. marraskuuta. Ääninäyttelijät Dubbausstudio: Streamteam Nordic Suomenkielisen version on kääntänyt Isto Aitokari ja sen on ohjannut Tiina Juntunen.
66,108
0.000208
0.000486
0.000751
0.000136
0.000271
0.002563
1774995
https://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan%20unionin%20avoimuusrekisteri
Euroopan unionin avoimuusrekisteri
Euroopan unionin avoimuusrekisteri (yleensä avomuusrekisteri) on Euroopan komission ja Euroopan parlamentin vapaaehtoinen rekisteri. Rekisteri on tarkoitettu edunvalvojille, jotka pyrkivät vaikuttamaan Euroopan unionin päätöksentekoon. Rekisteristä voi selvittää, mitkä tahot harjoittavat edunvalvontaa, mitä etuja he ajavat ja miten paljon varoja edunvalvontaan käytetään. Sen avulla voidaan seurata edunvalvojien toimintaa. Katso myös Lobbaus Lähteet Aiheesta muualla Avoimuusrekisterin verkkosivut Lobbaus Euroopan unionin politiikka
7,231
0.000213
0.000496
0.000748
0.00014
0.000269
0.002472
1774998
https://fi.wikipedia.org/wiki/Talous-%20ja%20rahoitusasioiden%20neuvosto
Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto
Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto eli Ecofin on Euroopan unionin valtiovarainministerien neuvosto. Ecofin käsittelee Euroopan unionin talousasioita ja neuvostoon kuuluvat jäsenvaltioiden talous- ja rahoitusasioista vastaavat ministerit. Lähteet Euroopan unionin neuvosto Euroopan unionin talous
5,163
0.000211
0.000492
0.000748
0.000138
0.000271
0.002518
1775001
https://fi.wikipedia.org/wiki/Napanahakit
Napanahakit
Napanahakit (Rhaphiolepis) on ruusukasvisuku, johon kuuluu 12 lajia. Lajeja esiintyy Japanissa, Koreassa, Itä-Kiinassa, Taiwanissa, Vietnamissa, Laosissa, Kambodžassa, Thaimaassa, Filippiineissä, Jaavassa ja Borneossa. John Lindley kuvasi napanahakit vuonna 1820 ja nisperot eli nahkamispelit (Eriobotrya) seuraavana vuonna. Molemmat suvut kuuluvat ruusukasvien monimutkaiseen Malinae-alatribukseen. Napanahakit ja nisperot esiintyvät osittain samalla alueella Itä-Aasiassa. Sukujen välinen rajaus on ollut 2000-luvulla kiistanalainen. Kiinalaisen tutkijaryhmän (Liu et al. 2020) 2020-luvun alussa julkaiseman analyysin mukaan sukuja ei fylogeneettisesti voi erottaa toisistaan vaan Eriobotrya yhdistetään ennemmin kuvattuun sukuun. Toinen kiinalainen tutkijaryhmä (Dong et al. 2022) pitää kuitenkin edellisen tutkimuksen tulosta kiistanalaisena ja sen mukaan näitä sukuja ei pidä yhdistää. Esimerkiksi Kew Gardensin lajitietokanta Plants of the World Online seurasi kumpaakin johtopäätöstä ja ensin yhdisti napanahakit ja nisperot, jälkeen erotti ne uudelleen. Lähteet Aiheesta muualla Suomen Lajitietokeskus: Napanahakit – Rhaphiolepis UniProt: Taxonomy - Rhaphiolepis Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Rhaphiolepis Flora of China: Rhaphiolepis Ruusukasvit
48,219
0.000212
0.000492
0.000748
0.00014
0.000267
0.002472
1775003
https://fi.wikipedia.org/wiki/Oslo%20City
Oslo City
Oslo City on vuonna 1988 avautunut kauppakeskus Oslon ydinkeskustassa. Siinä on noin kahdeksankymmentä liikettä tai ravintolaa, ja liikevaihdolla mitattuna se oli kaupungin neljänneksi suurin vuonna 2016. Oslo Cityn omistaa Steen & Strøm. Lähteet Aiheesta muualla Norjan kauppa- ja ostoskeskukset Oslon rakennukset ja rakennelmat
5,641
0.000209
0.000484
0.000751
0.000134
0.000277
0.002625
1775005
https://fi.wikipedia.org/wiki/Byporten
Byporten
Byporten on vuonna 1999 valmistunut kauppakeskus Oslon ydinkeskustassa rautatieaseman vieressä. Siinä on noin seitsemänkymmentä liikettä tai ravintolaa. Samassa rakennuksessa toimii myös Scandic-hotelli. Kauppakeskuksessa vierailee päivittäin noin 35 000 ihmistä. Lähteet Aiheesta muualla Norjan kauppa- ja ostoskeskukset Oslon rakennukset ja rakennelmat
4,991
0.000203
0.000475
0.000759
0.000128
0.00028
0.002792
1775006
https://fi.wikipedia.org/wiki/Essentiaali%20trombosytemia
Essentiaali trombosytemia
Essentiaali trombosytemia (ET) on harvinainen krooninen veritauti, jonka taudinkuvaa hallitsee verihiutaleiden liikatuotanto ja hiljelleen voimistuva trombosytoosi. Sairauden ilmaantuvuus vuodessa on 1–2 uutta tapausta 100 000:a henkeä kohden. Sairauden keskimääräinen toteamisikä on noin 40–70 vuotta, ja suurin osa sairastuneista on naisia. Essentiaali trombosytemia kuuluu kroonisten myeloproliferatiivisten sairauksien ryhmään, eli se on krooninen pahanlaatuinen verisairaus. Muihin saman kaltaisiin verisairauksiin verrattuna sen ennuste on kuitenkin melko hyvä, eikä sairastuneiden elinajanodote juuri poikkea muusta väestöstä. Etiologia Essentiaalin trombosytemian tarkka etiologia ei ole tiedossa. Tunnetaan kuitenkin useita geenimutaatioita, jotka altistavat sairauden kehittymiselle. Näitä ovat ainakin JAK2 (Januskinaasi 2)-, CALR (kalretikuliini)-, ja MPL (Myeloproliferative Leukemia Virus Oncogene) -mutaatiot. JAK2-, CALR- ja MPL-mutaatioiden tiedetään olevan myös useiden muiden myeloproliferatiivisten verisairauksien taustalla. Sairaudelle altistavat geenivariantit johtavat luuytimen hematopoieettisten kantasolujen liikatuotantoon, joka lopulta voi johtaa myös sairastumiseen. Pelkkä yksittäinen sairaudelle altistava mutaatio ei kuitenkaan yksin aiheuta verisairautta, sillä mahdollisesti jopa 90 % aikuisväestöstä kantaa vähintään yhtä sairaudelle tyypillistä geenivarianttia. Yleisin yksittäinen sairaudelle altistava geenivariantti, joka essentiaaliin trombosytemiaan sairastuneilla tavataan, on JAK2-mutaatio JAK2V617F. Kyseinen mutaatio löytyy noin puolelta sairastuneista potilaista. Kyseinen geenivariantti voi aiheuttaa sairauden vain toisessa kromosomissa esiintyessään eli heterotsygoottina tai molemmissa kromosomeissa esiintyessään eli homotsygoottina. Homotsygoottiselle mutaatiolle on tyypillistä vakavampi taudinkuva, jolle ominaista on hepariinin indusoiman trombosytemian esiintyminen osana oireistoa. CALR-mutaatio esiintyy noin neljänneksellä ET-potilaista. Kyseinen mutaatio on tyypillinen etenkin potilailla, joiden tauti on puhjennut suhteellisen nuorena. Mutaatioon saattaa liittyä myös muita variantteja voimakkaampi trombosytoosin aste, mutta vähäisempi tukostaipumus. MPL-mutaatiot ovat selvästi kahta edellä mainittua harvinaisempi syy ET:lle. Näitä esiintyy noin 4-5 %:lla potilaista. Yleisin näistä on MPLW515L/K-mutaatio, mutta myös muita tunnetaan kuten SH2B3, SF361, U2AF1, TP53 IDH2 ja E2H2. Osalla MPL-mutaatioista on myös ennustearvoa: TP53-mutaatioon liittyvä ET ennustaa suurempaa todennäköisyyttä sairauden muuttumiselle varsinaiseksi leukemiaksi, SF361 ja U2AF1 ennustavat suurempaa riskiä sairastua myelofibroosiin ja U2AF1 ennustaa lisäksi suurempaa todennäköisyyttä potilaan korkealle verihiutalemäärälle. Suuri osa ET:n taustalla olevista mutaatioista ei ole perittyjä, vaan ne ovat kehittyneet potilaalle hankinnallisesti. Syitä mutaatioiden muodostumiselle ei tunneta. Poikkeuksen tekee osa JAK2-mutaatioista, jotka saattavat esiintyä myös perinnöllisinä. Toisaalta eräs vaikeaa taudinkuvaa aiheuttava MPL-mutaatio (Ser505Asn) on tavattu perinnöllisenä eräissä italialaisissa suvuissa. Epidemiologia Essentiaalisen trombosytemian ilmaantuvuus on 1–2 uutta tapausta 100 000 henkeä kohden vuodessa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Yleisin toteamisikä on naisilla 40–50 vuotta, ja miehillä 60–70 vuotta. Sairauden prevalenssi on arviolta 38–57 potilasta 100 000 henkeä kohden. Sairastuneista valtaosa on naisia, ja vain noin yksi neljästä sairastuneesta on mies. Koska sairaus on usein pitkään oireeton tai sen oireet voivat olla epämääräisiä ja moniin eri sairauksiin sopivia (muun muassa päänsärky tai verisuonitukokset), on suuri osa potilaista oletettavasti diagnosoimattomia. Sairauden tarkkaa esiintyvyyttä onkin hankala arvioida. Oireet Essentiaali trombosytemia on tyypillisesti pitkään täysin oireeton. Suuri osa diagnooseista tehdään sattumalöydöksenä. Mikäli tauti havaitaan oireiden perusteella, liittyy se usein jo pidempään kehittyneen taudin aiheuttamiin trombooseihin tai verenvuotoihin. ET saattaa hoitamattomana ja pitkälle edenneenä esimerkiksi aiheuttaa valtimo- tai laskimotukoksia, aivoverenkiertohäiriön, ääreisverenkierron iskemiaan liittyviä oireita kuten erytromegaliaa tai tavallisesta poikkeavia verenvuotoja. Yleensä tukostaipumus on hoitamattomalle ET:lle verenvuotoja tyypillisempi oire. Tukosten esiintyminen ei myöskään suoraan korreloi trombosytoosin asteen kanssa. Verenvuototaipumus alkaa lisääntymään vasta verihiutalemäärän saavuttaessa hyvin korkeita arvoja (> 1 000–1 500 x 109/l), ja ET-potilaan kohonneeseen vuototaipumukseen liittyy usein ET:n rinnalla myös Von Willebrandin tauti. Osa tapauksista saatetaan myös havaita raskauskomplikaatioiden selvittelyn yhteydessä. ET altistaa erilaisille raskauskomplikaatioille, ja potilaan raskautta pidetäänkin riskiraskautena. Raskaana olevaa potilasta yleensä hoidetaan obstetrikkojen ja hematologien yhteistyönä. Harvinaisempana komplikaationa ET voi kehittyä myelofibroosiksi tai vielä harvemmin muuttua varsinaiseksi leukemiaksi. Riski taudin pahanlaatuistumiselle kasvaa sairausvuosien myötä. Vaikka taudin eteneminen aiheuttaa jonkin verran lisäkuolleisuutta, ei ET-potilaiden elinajanodote merkittävästi eroa muun väestön elinajanodotteesta. Diagnostiset kriteerit Essentiaalisen trombosytemian diagnostiset kriteerit on päivitetty viimeksi vuonna 2016. WHO:n tautiluokituksessa ET:n diagnostiikka yhdistelee kliinistä, geneettistä ja luuytimen morfologista tietoa. ET:tä voidaan pitää myös poissulkudiagnoosina, sillä minkä tahansa muun myelooisen taudin diagnoosi sulkee sen pois. Nykyään käytettävät diagnostiset pääkriteerit ovat: Pitkäkestoinen trombosytoosi yli 450 x 109/l Luuydinnäyte, jossa megakaryosyyttien määrä on lisääntynyt ja rakenne poikkeava. Muiden myeloproliferatiivisten tautien kriteerit eivät täyty. Todetaan JAK2-, CALR- tai MPL-mutaatio Diagnoosiin vaaditaan joko kaikki neljä pääkriteeriä tai kolme ensimmäistä pääkriteeriä ja sivukriteeriksi klonaalisen muutoksen osoittaminen tai reaktiivisten syiden poissulku. Lisäksi ilman luuydinbiopsiaa ei diagnoosia voida tehdä. Tyypillisimpiä myelooisia sairauksia, jotka muistuttavat ET:tä ja joiden toteaminen sulkee ET:n pois, ovat polysytemia vera, krooninen myelooinen leukemia ja myelofibroosi. Nykyinen tautiluokitus pitää erityisen tärkeänä tunnistaa ero ET:n ja niin sanotun prefibroottisen idiopaattisen myelofibroosin (pre-PMF) välillä. Oikeaan diagnoosiin päätyminen on tärkeää, sillä pre-PMF on huonompiennusteinen ja muuntuu ET:tä useammin varsinaiseksi myelofibroosiksi tai leukemiaksi. Diagnostinen haaste on se, että ET:n ja pre-PMF:n kohdalla esiintyy usein suurin piirtein saman asteinen trombosytoosi ja sairauksien mutaatioprofiili on lähes yhtenevä. Keskeinen diagnostinen ero sairauksien välillä on pre-PMF:lle tyypillinen luuytimen suurempi kokonaissolukkuus ja lisääntynyt granulosytopoieesi. Koska nämä voidaan todeta vain luuydinnäytteestä, on luuydinnäyte ET-diagnoosin ehdoton kriteeri. Tyypillisesti diagnoosi tehdään toteamalla trombosytoosi sekä sairaudelle tyypillinen geenivariantti ja ottamalla luuydinnäyte, joka sopii ET:hen eikä sovi muihin myeloproliferatiivisiin sairauksiin. Aina diagnoosiin päätyminen ei kuitenkaan ole suoraviivaista. Esimerkiksi mikäli sopivaa geenivarianttia ei havaita, riittää diagnoosiin reaktiivisten syiden poissulku. Reaktiivinen sekundaarinen trombosytemia voi johtua hyvin moninaisista tiloista, joita ovat esimerkiksi verenvuoto, infektiot, sidekudossairaudet, raju liikunta, synnytys, raudanpuute, kasvaimet ja leikkausten jälkitilat. Reaktiivisen syyn poissulkemiseksi potilasta saatetaan joutua seuraamaan pitkiäkin aikoja ennen ET-diagnoosiin päätymistä. Hoidon pääperiaatteet Sairaus on krooninen, eikä siihen ole parantavaa hoitoa. Myöskään riskiä taudin kehittymisestä leukemiaksi tai myelofibroosiksi ei voida nykyhoidoin vähentää. Hoidon tavoitteena onkin tukos- ja vuotokomplikaatioiden esto, sekä mahdollisten oireiden lievittäminen. Tukos- ja vuotokomplikaatioiden ehkäisyn osana myös potilaan muiden kuin ET:hen liittyvien kardiovaskulaaristen riksitekijöiden selvitys ja hoito on tärkeää. Osana näiden riskien vähentämistä potilaan tulee myös pyrkiä lopettamaan mahdollinen tupakointi. Tukosriskiä ja hoidon tarvetta arvioidaan IPSET (International Prognostic Score for Thrombosis in Essential Thrombocythemia) -pisteytyksellä tai sen uudemmalla muunnoksella revised IPSET -pisteytyksellä. Revised IPSET -pisteytyksen riskitekijöitä ovat yli 60 vuoden ikä, sairastettu verisuonitukos ja JAK2-mutaatio. Pisteytyksen perusteella potilaat jaetaan neljään riskiryhmään, joita ovat: Erittäin matala riski: ei riskitekijöitä Matala riski: Alle 60-vuotias, ei tukostapahtumia, todettu JAK2-mutaatio Kohtalainen riski: Yli 60-vuotias, ei tukostapahtumia, ei JAK2-mutaatiota Korkea riski: Sairastanut tukostapahtuman TAI yli 60-vuotias, jolla JAK2-mutaatio Hoidon perusperiaatteena on, että erittäin matalan riskin potilaita joilla ei ole myöskään muita kardiovaskulaarisia riskitekijöitä, voidaan seurata ilman lääkehoitoa. Matalan riskin potilaiden hoitona käytetään pääsääntöisesti asetyylisalisyylihappoa (ASA), jolla vähennetään verisuonitukosten todennäköisyyttä. Keskinkertaisen riskin potilaille aloitetaan ASA:n rinnalla harkinnan mukaan sytoreduktiivinen eli verisolujen määrää vähentävä lääkitys. Korkean riskin potilailla sytoreduktiivinen lääkitys aloitetaan pääsääntöisesti aina. Mikäli sytoreduktiiviseen lääkehoitoon päädytään, käytetään lääkeaineena intreferonia, hydroksiureaa, anagrelidia tai busulfaania. Koska osa näistä lisää riskiä leukemian tai myelofibroosin kehittymiselle, ei näitä pääsääntöisesti aloiteta nuorille matalan tai erittäin matalan riskin potilaille. Sytoreduktiivisten lääkehoitojen vaihtoehtona voidaan hyvin iäkkäille harkita myös radiofosforihoitoa. Koska radiofosforihoito lisää ET-potilaan leukemiariskiä, ei tätä hoitoa yleensä aloiteta nuorelle tai hyväkuntoiselle potilaalle, jonka elinajanodote on pitkä. Lääkehoidot Essentiellin trombosytemian lääkehoitojen tavoitteena on vähentää tukostaipumusta, sekä vähentää liiallisten verihiutaleiden määrää. Ensimmäiseen tarkoitukseen käytetään asetyylisalisyylihappoa. Verihiutaleiden määrää vähennetään erilaisilla sytoreduktiivisilla lääkkeillä. Asetyylisalisyylihappo ASA on essentiaalin trombosytemian peruslääke, joka määrätään lähes kaikille potilaille, joilla on jokin riskitekijä. Erityisesti kardiovaskulaaristen riskitekijöiden esiintyminen puoltaa ASA-hoidon aloittamista. ASA aloitetaan myös aina, jos potilaalla on jo esiintynyt vuoto tai tukos. Poikkeuksen muodostavat potilaat, joilla trombosyyttilukema on yli 1 500 x 109/l. Tämä lisää hankinnaisen von Willebrandin taudin kehittymistä. Tällöin myös ASA on vasta-aiheinen. Osalla potilaista ET:n aiheuttamat tromboosit voivat myös johtaa siihen, että ASA vaihdetaan varsinaiseen antikoagulanttihoitoon. Lisäksi CALR-mutaation aiheuttamaan tautiin liittyy JAS2-mutaatiota pienempi tukosriski, jolloin CALR-varianttia kantaville potilaille saatetaan jättää aloittamatta ASA-lääkitys. Lähteet veritaudit
67,118
0.000174
0.000492
0.00116
0.000079
0.000301
0.007629
1775007
https://fi.wikipedia.org/wiki/Eurooppalainen%20ohjausjakso
Eurooppalainen ohjausjakso
Eurooppalainen ohjausjakso on osa Euroopan unionin talouden ohjausjärjestelmää, jonka aikana jäsenvaltiot mukauttavat budjetti- ja talouspolitiikkaansa unionin tasolla sovittuihin sääntöihin. Ohjausjakso on osa vakaus- ja kasvusopimusta ja sen tarkoituksena on tukea jäsenvaltioita kilpailukyvyn ja työllistymisen edistämisessä. Lähteet Euroopan unionin talous Euroopan unionin instituutiot
5,656
0.00021
0.000492
0.000751
0.000138
0.000271
0.002518
1775011
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaksoisenemmist%C3%B6
Kaksoisenemmistö
Kaksoisenemmistö on päätöksentekomalli, jossa vaaditaan kahta enemmistöä erillisillä perusteilla. Euroopan unionin neuvoston yhteydessä on ollut esillä kaksoisenemmistömalli, joka vaatii päätöksen taakse 55 prosenttia jäsenmaista. Tämän lisäksi jäsenmaiden enemmistön tulee edustaa 65 prosenttia Euroopan unionin kansalaisista. Lähteet Päätöksenteko Euroopan unionin neuvosto
5,648
0.000212
0.000496
0.000748
0.000139
0.000273
0.002502
1775013
https://fi.wikipedia.org/wiki/Poliittisten%20ja%20turvallisuusasioiden%20komitea
Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea
Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea (COPS) on Euroopan unionin neuvoston komitea, joka valmistelee unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksiä sekä seuraa ulkoministerien linjaaman politiikan toteuttamista. Komitea vastaa kriisinhallintaoperaatioiden strategisesta johdosta ja valvonnasta korkean edustajan kanssa. Komitea vastaa EU:n yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta (YUTP) ja yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta (YTPP). Lähteet Euroopan unionin neuvosto
4,219
0.000211
0.000492
0.000751
0.000137
0.000273
0.002533
1775014
https://fi.wikipedia.org/wiki/Anne%20Marie%20Louise%20d%E2%80%99Orl%C3%A9ans
Anne Marie Louise d’Orléans
Anne Marie Louise d'Orléans, Montpensier'n herttuatar (29. toukokuuta 1627 Louvren palatsi, Pariisi – 5. huhtikuuta 1693 Luxembourgin palatsi, Pariisi). Häntä kutsuttiin myös nimellä La Grande Mademoiselle. Anne Marie Louise d'Orléansin isä oli Orléansin kreivi Gaston Orléans, joka oli Ranskan kuningas Henrik IV:n poika. Hänen äitinsä oli Montpensier'n herttuatar Marie de Bourbon, joka kuoli muutama päivä synnytyksen jälkeen. Hän peri äitinsä suuren omaisuuden. Hän varttui kuninkaallisen hovin kulisseissa, ja suunnitteli jopa avioliittoa Ludvig XIV:n kanssa siinä epäonnistuen. Hän esitteli ensimmäisenä kuninkaalliseen hoviin nuoren firenzeläisen säveltäjän Jean-Baptiste Lullyn. Vuonna 1648 alkaneen Fronden aikana hän asettui isänsä puolelle monarkiaa ja kardinaali Mazarinin valvomaa vallan keskittämistä vastaan. Tämä suututti nuoren kuninkaan, ja hänet lähetettiin pois hovista Saint-Fargeaussa olleelle tilalleen. Takaisin hoviin hän muutti vuonna 1664 kuninkaan lepyttyä. Vuonna 1670 herttuatar sai kuningas Ludvig XIV:ltä luvan mennä naimisiin alempisäätyisen kuninkaan henkivartioston kapteenin, Lauzunin kreivin Antonin Nompar de Caumontin kanssa. Kuningas kuitenkin perui päätöksensä neuvonantajien painostuksesta. He menivät kuitenkin salaa naimisiin vuonna 1681. Liitto jäi kuitenkin lyhyeksi ja päätyi eroon. Lähteet Aiheesta muualla Vuonna 1627 syntyneet Vuonna 1693 kuolleet Ranskalaiset herttuattaret
18,961
0.000201
0.000473
0.000759
0.000127
0.000278
0.002823
1775020
https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%81gios%20Is%C3%ADdoros%20%28R%C3%B3dos%29
Ágios Isídoros (Ródos)
Ágios Isídoros () on Kreikan kylä, joka sijaitsee Ródoksen saarella. Se kuuluu hallinnollisesti Ródoksen kuntaan, Ródoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Kylän väkiluku on 355 (vuonna 2011). Ágios Isídoroksen kylä sijaitsee Ródoksen läntisissä keskiosissa noin 66 kilometriä lounaaseen Ródoksen kaupungista. Se on rakennettu Attávyros-vuoren rinteeseen noin 532 metrin korkeuteen merenpinnasta laskettuna. Kylä on saanut nimensä siellä olevasta Pyhälle Isidorokselle (Ágios Isídoros) omistetusta kirkosta. Ágios Isídoros muodostaa oman kyläyhdyskuntansa (Τοπική Κοινότητα Αγίου Ισιδώρου, Topikí Koinótita Agíou Isidórou). Aiemmin kylä kuului Attávyroksen kuntaan ja vuodesta 2011 lähtien Ródoksen kunnan Attávyroksen kunnallisyksikköön. Lähteet Etelä-Egean saarten kylät Ródos
9,622
0.000214
0.000492
0.000748
0.000137
0.000273
0.002533
1775022
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ap%C3%B3llona
Apóllona
Apóllona () on Kreikan kylä, joka sijaitsee Ródoksen saarella. Se kuuluu hallinnollisesti Ródoksen kuntaan, Ródoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Kylän väkiluku on 845 (vuonna 2011). Apóllonan kylä sijaitsee Ródoksen keskiosissa noin 43 kilometriä lounaaseen Ródoksen kaupungista. Se on rakennettu noin 330 metrin korkeuteen merenpinnasta laskettuna. Kylä on saanut nimensä siellä antiikin aikana olleesta Apollonille omistetusta temppelistä, josta on säilynyt raunioita. Apóllonan pääkirkko on omistettu Pyhälle Ristille (Tímios Stavrós). Kylän nähtävyyksiin lukeutuu myös muun muassa kansanperinnemuseo. Kylän lähellä on bysanttilaisaikaisen linnan rauniot. Apóllona muodostaa oman kyläyhdyskuntansa (Τοπική Κοινότητα Απόλλωνα, Topikí Koinótita Apóllona). Aiemmin kylä kuului Kámeiroksen kuntaan ja vuodesta 2011 lähtien Ródoksen kunnan Kámeiroksen kunnallisyksikköön. Lähteet Aiheesta muualla Etelä-Egean saarten kylät Ródos
3,846
0.000198
0.000471
0.000771
0.000123
0.000278
0.002945
1775024
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arch%C3%ADpoli
Archípoli
Archípoli () on Kreikan kylä, joka sijaitsee Ródoksen saarella. Se kuuluu hallinnollisesti Ródoksen kuntaan, Ródoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Kylän väkiluku on 582 (vuonna 2011). Archípolin kylä sijaitsee Ródoksen koillisissa keskiosissa noin 33 kilometriä lounaaseen Ródoksen kaupungista. Se on rakennettu noin 179 metrin korkeuteen merenpinnasta laskettuna. Kylän pääelinkeino on maanviljely ja se tuottaa muun muassa hunajaa. Kylän tärkeimmät kirkot on omistettu Pyhälle Nektariokselle (Ágios Nektários) ja Pyhälle Demetriokselle (Ágios Dimítrios). Kylän lähellä sijaitsee Pyhälle Nektariokselle omistettu luostari. Archípoli muodostaa oman kyläyhdyskuntansa (Τοπική Κοινότητα Αρχιπόλεως, Topikí Koinótita Archipóleos). Aiemmin kylä kuului Afántoun kuntaan ja vuodesta 2011 lähtien Ródoksen kunnan Afántoun kunnallisyksikköön. Lähteet Aiheesta muualla Etelä-Egean saarten kylät Ródos
5,717
0.000207
0.000484
0.000759
0.000131
0.000275
0.002686
1775026
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arn%C3%ADtha
Arnítha
Arnítha () on Kreikan kylä, joka sijaitsee Ródoksen saarella. Se kuuluu hallinnollisesti Ródoksen kuntaan, Ródoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Kylän väkiluku on 215 (vuonna 2011). Arníthan kylä sijaitsee Ródoksen eteläisissä sisäosissa noin 77 kilometriä lounaaseen Ródoksen kaupungista. Se on rakennettu Troúlos-vuoren rinteeseen Sianítis-joen haarauman varrelle noin 150 metrin korkeuteen merenpinnasta laskettuna. Kylän pääkirkko on omistettu Pyhälle Georgiokselle (Agios Geórgios). Arnítha muodostaa oman kyläyhdyskuntansa (Τοπική Κοινότητα Αρνίθας, Topikí Koinótita Arníthas). Aiemmin kylä kuului Nótia Ródoksen kuntaan ja vuodesta 2011 lähtien Ródoksen kunnan Nótia Ródoksen kunnallisyksikköön. Lähteet Etelä-Egean saarten kylät Ródos
7,508
0.000209
0.000488
0.000755
0.000134
0.000275
0.00264
1775028
https://fi.wikipedia.org/wiki/Damatr%C3%ADa
Damatría
Damatría () on Kreikan kylä, joka sijaitsee Ródoksen saarella. Se kuuluu hallinnollisesti Ródoksen kuntaan, Ródoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Kylän väkiluku on 633 (vuonna 2011). Damatrían kylä sijaitsee Ródoksen pohjoisosissa noin 24 kilometriä länsilounaaseen Ródoksen kaupungista, Ródoksen kansainvälisen lentoaseman eteläpuolella. Kylän paikalla on ollut asutusta viimeistään noin 1000-luvulla eaa., ja sen nimen uskotaan tulevan siellä olleesta Demeterille omistetusta pyhäköstä. Toisen maailmansodan aikana italialaisten Ródoksen esikunta oli sijoitettu Damatríaan. Damatría muodostaa myös laajemman kyläyhdyskunnan (Τοπική Κοινότητα Δαματρίας, Topikí Koinótita Damatrías), johon kuuluu varsinaisen Damatrían kylän lisäksi Káto Kalamónasin kylä. Koko yhdyskunnan väkiluku on 641. Aiemmin kylä kuului Petaloúdesin kuntaan ja vuodesta 2011 lähtien Ródoksen kunnan Petaloúdesin kunnallisyksikköön. Lähteet Aiheesta muualla Etelä-Egean saarten kylät Ródos
5,000
0.000209
0.000486
0.000748
0.000135
0.000271
0.002563
1775030
https://fi.wikipedia.org/wiki/Dimyli%C3%A1
Dimyliá
Dimyliá (; transl. myös Dimiliá) on Kreikan kylä, joka sijaitsee Ródoksen saarella. Se kuuluu hallinnollisesti Ródoksen kuntaan, Ródoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Kylän väkiluku on 237 (vuonna 2011). Dimylián kylä sijaitsee Ródoksen pohjoisissa keskiosissa Profítis Ilías -vuoren rinteessä noin 40 kilometriä lounaaseen Ródoksen kaupungista. Kylä on saanut nimensä siellä olevasta kahdesta (dýo) myllystä (mýloi). Dimyliá muodostaa myös laajemman kyläyhdyskunnan (Τοπική Κοινότητα Διμυλιάς, Topikí Koinótita Dimyliás), johon kuuluu varsinaisen Dimylián kylän lisäksi Eleoúsan kylä. Koko yhdyskunnan väkiluku on 465. Aiemmin kylä kuului Kámeiroksen kuntaan ja vuodesta 2011 lähtien Ródoksen kunnan Kámeiroksen kunnallisyksikköön. Lähteet Etelä-Egean saarten kylät Ródos
7,076
0.000208
0.000486
0.000751
0.000134
0.000275
0.00264
1775032
https://fi.wikipedia.org/wiki/F%C3%A1nes
Fánes
Fánes () on Kreikan kylä, joka sijaitsee Ródoksen saarella. Se kuuluu hallinnollisesti Ródoksen kuntaan, Ródoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Kylän väkiluku on 858 (vuonna 2011). Fánesin kylä sijaitsee Ródoksen pohjoisosissa noin 28 kilometriä länsilounaaseen Ródoksen kaupungista ja noin 1,3 kilometriä sisämaahan saaren pohjoisrannikosta. Se tunnetaan kunnostetuista, värikkäästi maalatuista taloistaan. Fánes muodostaa oman kyläyhdyskuntansa (Τοπική Κοινότητα Φανών, Topikí Koinótita Fanón). Aiemmin kylä kuului Kámeiroksen kuntaan ja vuodesta 2011 lähtien Ródoksen kunnan Kámeiroksen kunnallisyksikköön. Lähteet Etelä-Egean saarten kylät Ródos
7,308
0.0002
0.000473
0.000767
0.000125
0.000278
0.002869
1775033
https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%8Dstrios
Ístrios
Ístrios () on Kreikan kylä, joka sijaitsee Ródoksen saarella. Se kuuluu hallinnollisesti Ródoksen kuntaan, Ródoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Kylän väkiluku on 291 (vuonna 2011). Ístrioksen kylä sijaitsee Ródoksen eteläisissä sisäosissa noin 80 kilometriä lounaaseen Ródoksen kaupungista. Se on rakennettu noin 264 metrin korkeuteen merenpinnasta laskettuna. Kylän lähiseutu on Natura-aluetta. Kylän kaksi tärkeintä kirkkoa on kummatkin omistettu Pyhälle Merkuriokselle (Ágios Merkoúrios). Ístrios muodostaa oman kyläyhdyskuntansa (Τοπική Κοινότητα Ιστρίου, Topikí Koinótita Istríou). Aiemmin kylä kuului Nótia Ródoksen kuntaan ja vuodesta 2011 lähtien Ródoksen kunnan Nótia Ródoksen kunnallisyksikköön. Lähteet Etelä-Egean saarten kylät Ródos
7,498
0.000209
0.000486
0.000759
0.000133
0.000275
0.002655
1775035
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalav%C3%A1rda
Kalavárda
Kalavárda () on Kreikan kylä, joka sijaitsee Ródoksen saarella. Se kuuluu hallinnollisesti Ródoksen kuntaan, Ródoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Kylän väkiluku on 502 (vuonna 2011). Kalavárdan kylä sijaitsee Ródoksen pohjoisrannikolla noin 28 kilometriä länsilounaaseen Ródoksen kaupungista. Sen pääelinkeino on maanviljely. Kylän lähellä sijaitsee antiikin ajan Kameiroksen kaupungin arkeologinen alue. Kalavárda muodostaa oman kyläyhdyskuntansa (Τοπική Κοινότητα Καλαβάρδα, Topikí Koinótita Kalavárda). Aiemmin kylä kuului Kámeiroksen kuntaan ja vuodesta 2011 lähtien Ródoksen kunnan Kámeiroksen kunnallisyksikköön. Lähteet Aiheesta muualla Etelä-Egean saarten kylät Ródos
5,778
0.000204
0.000477
0.000767
0.000128
0.000277
0.002808
1775037
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kol%C3%BDmpia
Kolýmpia
Kolýmpia (; transl. myös Kolýmbia, Kolímbia) on Kreikan kylä, joka sijaitsee Ródoksen saarella. Se kuuluu hallinnollisesti Ródoksen kuntaan, Ródoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Kylän väkiluku on 257 (vuonna 2011). Kolýmpian kylä sijaitsee Ródoksen itärannikolla noin 26 kilometriä etelään Ródoksen kaupungista. Se on osa Afántoun kaupunkiyhdyskuntaa ja sijaitsee kaupungista noin viisi kilometriä etelään. Kolýmpia on nykyisin lomakeskus, ja siellä on lukuisia hotelleja. Kylän lähellä sijaitsevat Tsampíkan luostari ja Eptá Pigés -lähdealue. Aiemmin kylä kuului Afántoun kuntaan ja vuodesta 2011 lähtien Ródoksen kunnan Afántoun kunnallisyksikköön. Lähteet Aiheesta muualla Kolymbia. Kylän turismisivusto. Etelä-Egean saarten kylät Ródos
7,462
0.000207
0.000483
0.000751
0.000132
0.000273
0.002655
1775044
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lachani%C3%A1
Lachaniá
Lachaniá (; transl. myös Lahaniá) on Kreikan kylä, joka sijaitsee Ródoksen saarella. Se kuuluu hallinnollisesti Ródoksen kuntaan, Ródoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Kylän väkiluku on 153 (vuonna 2011). Lachanián kylä sijaitsee Ródoksen eteläosassa noin 65 kilometriä etelälounaaseen Ródoksen kaupungista ja noin 2,8 kilometriä sisämaahan saaren kaakkoisrannikosta. Kylän pääkirkko on vuodelta 1848 ja omistettu Pyhälle Georgiokselle (Ágios Geórgios). Lachaniá muodostaa myös laajemman kyläyhdyskunnan (Τοπική Κοινότητα Λαχανιάς, Topikí Koinótita Lachaniás), johon kuuluvat varsinaisen Lachanián kylän lisäksi rannikolla sijaitseva Plimmýrin kylä sekä Chínan saari. Koko yhdyskunnan väkiluku on 153. Aiemmin kylä kuului Nótia Ródoksen kuntaan ja vuodesta 2011 lähtien Ródoksen kunnan Nótia Ródoksen kunnallisyksikköön. Lähteet Aiheesta muualla Etelä-Egean saarten kylät Ródos
8,031
0.000213
0.000496
0.000748
0.000139
0.000271
0.002502
1775048
https://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A1erma
Láerma
Láerma () on Kreikan kylä, joka sijaitsee Ródoksen saarella. Se kuuluu hallinnollisesti Ródoksen kuntaan, Ródoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Kylän väkiluku on 361 (vuonna 2011). Láerman kylä sijaitsee Ródoksen keskiosissa noin 73 kilometriä lounaaseen Ródoksen kaupungista. Kylän pääkirkko on omistettu Pyhälle Georgiokselle (Ágios Geórgios). Kylän lähellä sijaitsee Thárrin Arkkienkeli Mikaelin luostari (Moní Taxiárchou Michaíl Thárri). Láerma muodostaa oman kyläyhdyskuntansa (Τοπική Κοινότητα Λαέρμων, Topikí Koinótita Laérmon). Aiemmin kylä kuului Líndoksen kuntaan ja vuodesta 2011 lähtien Ródoksen kunnan Líndoksen kunnallisyksikköön. Kylä ja sen ympäristö kärsivät suuria tuhoja vuoden 2023 maastopaloissa. Lähteet Aiheesta muualla Etelä-Egean saarten kylät Ródos
10,229
0.000206
0.000483
0.000755
0.000131
0.000273
0.002686
1775054
https://fi.wikipedia.org/wiki/Freya%20FuMG
Freya FuMG
Freya Funkmess Gerät (radiomittauslaite) on toisen maailmansodan aikainen saksalainen ilmavoimien käyttöön tarkoitettu tutka ja laitesarja. Saksalla oli sodan aikana käytössään satoja näitä laitteita kaikkialla maan alueella. Sanaa tutka tai radar ei silloin vielä ollut Saksan valtakunnassa eikä Suur-Saksan valtakunnassa käytössä vaan käytettiin nimeä Funkmess Gerät l. FuMG. Freya on laitteen peitenimi. GEMA (Gesellschaft für Elektroakustische und Mechanische Apparate) valmisti niitä vuosina 1939 – 1945 yli 1200 kpl Berliinissä. Saksa myös antoi niitä sotilasapuna liittolaismaille, tai myi kumppanimaille. Niitä ostettiin myös Suomeen ja niillä oli merkittävä osuus Helsingin pouolustuksessa helmikuussa 1944. GEMA Radioaaltoja oli tutkittu Saksassa jo pitkään. Darmstadtin teknillisessä ylipoistossa työskenteli professori Hans E. Hollmann. Hän tutki erityisesti desimetriaaltoja. Hans-Karl von Willisen työskenteli tutkijana samassa tutkimuksessa. Näistä miehistä tuli hyvät ystävät ja tutka kehitystyön avainhenkilöt. He halusivat perustaa siihen tarkoitukseen yrityksen ja kolmas henkilö, Günther Erbsloeh oli siihen sopiva johtaja. Yhtiö perustettiin 1928 ja nimeksi tuli GEMA (Gesellschaft für Elektroakustische und Mechanische Apparate). Ensimmäinen tutkalaite oli valmis kokeiluun 1934. Ensin kokeiltiin 600 MHz:n (50 cm) pulssitutkaa saaden havaintoja jopa 10 km:n etäisyydeltä. Lisäkehityksen jälkeen kokeitiin 500 MHz:n (60 cm) ja 375 MHz:n (80 cm) pulssitutaa, päätyen jälkimmäiseen, jolla saatiin jopa 25 km:n mittausetäisyyksiä 50 m:n etäisyystarkkuudella laivoihin. Tällä periaatteella lopullinen tuotanto lähti käyntiin. Laite sai peitenimekseen Seetakt. Samalla aloitettiin rinnakkaisen pulssitutkamallin kehitys pitkälle samoilla periaatteilla, mutta lentokoneiden havaitsemiseen. Siinä päädyttiin 120-166 MHz:n taajuuteen (1,8-2,5 m) ja saatiinkin hyviä tehoja ja mittausetäisyyksiä jopa yli 100 km lentokonemaaleihin. Sen peitenimeksi tuli Freya. GEMA:n erilaisia tutkalaitteita valmistettiin sodan aikana kaikkiaan noin 6000 kpl. Ominaisuudet ja käyttö Freya on ilmavalvontatutka, tai joissakin lähteissä aikaisen varoituksen valvontatutka. Se on tyypiltään 2-D pulssitutka, eli mittaa maalin suunnan ja etäisyyden, ei korkeutta. Sen suurin mittausetäisyys on 160 km, yleensä paljon alle sen. Monia versioita kehitettiin ja niille annettiin tyyppimerkintä ja lyhenteen, yleensä FuMG, perään numero. Tyyppimerkintäsysteemiä muutettiin moneen kertaan, joten niiden johdonmukainen seuraaminen on vaikeaa. Lisäksi laitteiden kokoonpanoa varioitiin paljon vaihtamalla eri varianttien osia ristiin ja silloin aina annettiin uusi tyyppinumero. Kaikille malleille tunnusomaista on sen näkyvä osa, yhteen tasoon tehty dipoliryhmäantenni. Se koostuu elementeistä, joista ulkonäkönsä vuoksi suomalaiset tutkamiehet käyttivät slanginimeä heteka. Yleensä on nähtävissä kolme dipoliriviä: alimpana lähetinantenni ja keskellä vastaanotinantenni ja ylimpänä omatunnuslaitteen antenni. Ensimmäinen Freya F versio (Seetaktische) muistutti Seetakt tutkaa, koska se oli tehty samaan runkoon ja siirrettäväksi ilmatorjuntatykin lavetille, mutta oli kuitenkin laitteiltaan Freya. Se kuljetettiin kolmessa osassa, tutka, antennilaitevaunu ja sähkövoimakoneen vaunu, ja se oli saatettavissa käyttökuntoon 1 – 2 tunnissa. Siitä käytettiin myös nimeä Freya Lafette. Myöhemmin käyttöön vakiintui raskaampi malli Freya LZ (Lufttransport Zerlegbar l. ilmakuljetukseen purettavissa), jossa on keskellä yksi tukeva antennimasto ja kahdeksankulmainen laitehytti. Kuljettuna moduuleina sen käyttökuntoon rakentaminen kesti n. 3 päivää. Siitä käytettiin myös nimeä Freya Stand. Toisen maailmansodan alkaessa Saksalla oli valmiina useita Freya asemia ja hyvin toimiva aikaisen varoituksen ilmavalvontatutkaverkko Kammhuber linja ja myöhemmin yöhävittäjien ohjausjärjestelmä Himmelbett, jotka vastasivat hyvinkin Britannian Chain Home tutkaverkkoa, mutta oli paljon kevyenpirakenteinen ja täysin liikkuva. Briteillä oli 1939 vielä sellainen käsitys, että saksalaisilla on vain vähän, jos yhtään, tietoa tutkatekniikasta. Heille oli yllätys, että useimmat Saksan sotalaivat olivat varustettuja Seetakt laitteilla. Samoin oli yllätys, että saksan länsirannikko oli varustettu Freya laitteilla. 18. joulukuuta 1939 kaksi Freyaa huomasi 18 Wellington pommikoneen muodostelman lähestymässä mereltä päivänvalossa. Hävittäjät ohjattiin radioitse vastaan ja 12 pommikonetta tuhottiin. Päiväaikaan tapahtuvien pommitusten aika oli siis ohi. Lähetinputket, kriittinen osa Tohon aikaan 1920 luvulla oli hyvin vähän elektroniputkia, jotka pystyivät toimimaan korkeilla taajuuksilla. Elektroniputken toiminta oli kyllä jo selvillä, niin myös magnetronin, mutta se ei vielä ollut ontelomagnetron, joka vasta 1940 luvun lopulla ratkaisi monta tutkatekniikan vaikeutta. Myös klystroni tunnettiin, mutta sekään ei ollut vielä silloin niin valmis, että olisi ollut käyttökelpoinen. Tohtori Hollman oli jo aikaisemmin käytänyt tutkimustöissään Barkhausen-Kurtz triodia, joka on triodiputki, jonka hila on kytketty positiiviseksi sekä aodiin, että katodiin nähden (yleensä triodin hila esijännitetään negatiiviseksi). Se kykeni toimimaan jopa mikroaalloilla. GEMA kehitti Barkhausen-Kurz triodin GEMA TS1, joka kehitti ensimmäisen käyttöönotetun Seetakt mallin lähettimen pulssitehon 1,5 kW. Lähettimeen niitä tarvittiin kaksi triodia vuorovaihekytkettynä. Laite toimi kyllä hyvin, mutta suurin mittausetäisyys oli pienenlainen pienestä tehosta johtuen. Lisäksi (kun ensimmäinen tutkatilaus tuli merivoimilta) sotalaivan raskaiden tykkien suupaine rikkoi triodien lasikuvun usein. Parannettu tiodi GEMA TS6 oli lujempaa lasia ja kehitti jopa 8 kW:n pulssitehon lähettimelle. Sitä käytettiin Seetakt tutkalla koko sodan loppuun asti. Seetaktin taajuus oli 370 MHz, mutta Freyan max. 166 MHz. Matalammalla taajuudella GEMA TS6 antoi paremman tehon. Kun vielä putken keraaminen pidin tehosti ilmajäähdytystä ja sähköistä sovitusta ja hyötysuhdetta parannettiin, Freyan pulssitehoksi saatiin lopulta 40 kW. Mittaus Dipoliryhmäantenni oli perusversiossa 6,2 m leveä ja 7,5 m korkea, 2x6 pystypolarisoitua kokoaaltodipolia, vastaanottimelle ylempänä ja lähettimelle omat alimpana. Sitä suunnattiin sähköisesti käsiohjauksella. Suunnatessa koko laite, antenni ja laitekabiini miehistöineen kääntyi jalustallaan. Tutka käännettiin aina maalia etsittäessä haluttuun suuntaan ja mitattiin maalin paikka sitten tarkasti. Laite ei siis pyörinyt ympäri alituiseen, kuten on yleensä nykyaikaisesta tutkasta totuttu näkemään. Lähetysantennia syötti kahdella vuorovaihekytketyllä triodilla tehty teho-oskillaattori, joka kehitti n. 40 kilowatin pulssitehon. Lähetyspulssit olivat ajalliselta kestoltaan 3 mikrosekunnin pituisia ja niitä lähtettiin 500 pulssia sekunnissa. Maalista sironnut teho vastaanotettiin omalla antennilla kaksoissupervastaanottimeen. Ilmaistu signaali esitettiin kahdella Brauninputkella (kuvaputki) karkea- ja hienomittaus erikseen. Pulssin kulkuajan perusteella etäisyys oli mitattavissa n. +/-50 m:n tarkkuudella Antennitekniikan peukalosäännön mukaan laskettuna, noilla antennin mitoilla ja lähetystaajuudella, keilan (puolen tehon) leveys on n. 30° ja -korkeus n. 120°, samanlaiset sekä lähetys-, että vastaanottoantennilla . Pelkällä antennin suuntaan perustuvalla mittauksella olisi saatu tarkkuudeksi parhaimmillaankin vain +/-10°. Suunnanmittauksen parantamiseksi Freya käytti keilanvaihtelu periaatetta. Keilan suuntaa (sivusuunnassa) vaihdeltiin vaiheohjauksella nopeaan tahtiin muutaman asteen verran puolelta toiselle. Tällöin maalin kaikuvoimakkuus on voimakkaampi siinä keilassa, joka on lähempänä maalia. Vain silloin kun maali on molempien keilojen välissä keskellä sen kaiku on yhtä voimakas kummallakin. Tämän tarkasteluun oli oma Brauninputki, joten suunnanmittaus saatiin tehdyksi n. +/-2° tarkkuudella. Freya Suomessa Kun jatkosodan aikana pohjoisessa Suomessa oli saksalaisia joukkoja ja heillä radioluotaimia, suomalaiset kuulivat talvella 1942 enemän tai vähemmän vahingossa heidän keskustelujaan ja kuinka "Gerät" oli havainnut vihollisen lentokoneita pimeässä ja kaukaa. Asiaa tutkimaan lähetettiin kaksi matemaatikkoa vänrikit Kari Karhunen ja Leo Sario kesällä 1942 ja siitä alkoi kehityskulku, jonka seurauksena lopulta tilattiin Saksasta 2 kpl. FuMG 401, Freya LZ ilmavalvontaradioluotainta hintaan 11 816 680 mk/kpl, ja 6 kpl. ilmatorjuntatykistön FuMG 62, Würtsburg D tulenjohtoradioluotainta hintaan 2 300 000 mk/kpl. Myöhemmin tilauksia jatkettiin ja 1944 tilattiin kaksi Freya F merivalvontaluotainta hintaan 5 908 340 mk/kpl. Tilaus ei ollut aivan mutkatonta, eikä Saksa ollut erityisen halukas kauppoihn. Siihen aikaan Saksa tarvitsi näitä laitteita kipeästi itsekin sodankäyntiin. Saksaa, ja myös GEMA:n tehtaita, pommitettiin ankarasti. Materiaaleista, erityisesti alumiinista, oli huutava pula. Myös laitteiden käyttäjien ja huoltajien koulutus Saksassa oli järjestettävä samassa kaupassa. Aikaa kului liikaakin saksalaisten tiukkojen salausmääräysten takia, ja vaikka Saksaan lähetettiin komennuskunta valmistelemaan kauppoja oli hyvien tietojen saamisessa vaikeuksia. Luultavsti enempää ei voitu viivytellä sen onnettoman tapauksen johdosta, kun Helsinkiin pääsi yllättäen 8. marraskuuta 1942 Neuvostoliiton syöksypommittaja Petljakov Pe-2 ja pudotti 2 pommia. Niistä toinen osui Ison Roobertinkadun ja Erottajan kulmaan surmaten yli 50 elokuvateatterin edessä odottavaa ihmistä, heistä useimmat lapsia ja heidän äitejään, toista sataa loukkaantui. Helsingissä oli tuolloin kyllä ilmatorjuntaa paljonkin, mutta kone pääsi 5000 m:n korkeudessa pilvien suojassa yllättämään pelkkien kuulosuuntimien epätarkoilla havainnoilla. Lokakuussa 1942 oli Saksaan lähettey inskapt. Jarl Sarvas ja ltn. Sario valmistelmaan hankintoja. Puutteellisillakin tiedoilla he kirjoittivat esimiehilleen 6.12. ja 7. 12. että suosittelevat hankintaan ryhtymistä viipymättä. Suomen Berliiniin lähettämä ilmailuasiamies maj. Helenius kirjoitti 9.12. Ilmavoimien komentaja kenrl. J.F.Lundqvistille, joka ei myöskään viivytellyt ja asia oli ylipäällikön esittelyssä 13.12. jossa Suomen marsalkka Mannerheim hyväksyi hankkeen. Tarjouspyyntö Saksaan lähti 16.12.1942. Se sisälsi 2 Freyaa ja 6 Würtsburgia, niiden varaosat ja tarvikkeet sekä koulutuksen mittaajille ja mekaanikoille. Tammikuussa 1943 tilaus hyväsyttiin Saksassa ja komennuskunta aloitti tavaran kokoamisen lähetteäväksi ja koulutuksen järjestämiseksi. Koulutuksen ensimmäinen kurssi Saksassa oli 26.1. – 9.4.1943. Ensimmäiset kaksi Freyaa saapui s/s Normalla Mäntyluotoon 1.4.1943. 6 Würtsburgia saapui Mäntyluotoon s/s Balticilla 23.5.1943. Kaksi Freya F merivalvontaluotainta saapui Mäntyluotoon 14. kesäkuuta 1944. Koska koulutus oli aloitettu ajoissa voitiin radioluotaimet sijoittaa käyttäpaikoilleen hetimmiten ja aloittaa niiden harjoittelu. Samalla annettiin määräys käyttää peitenimiä Freya LZ = Raija, Würtsbug D = Irja. Myöhemmin vielä määrättiin, että merivalvontaan tarkoitettu Freya F = Maija. Muita nimiä ei sallittu käyttää. Toinen Raija sijoitettiin Helsingin Malmille (Raija I) n. 300 m silloisen lentokentän päästä itään. Toinen (Raija II) sijoitettiin Kunikaansaareen Helsingin merialueelle Santahaminan ja Vallisaaren väliin. Raijat pystytettiin n. 8 miehen voimin ja aloitettiin koekäytöt. Joukko korkeita virkamiehiä oli Malmilla tutustumassa uuteen kalliiseen hankintaan, Raijaan 23. huhtikuuta 1943 kun Raija sattumalta havaitsi maalin Suomenlahdella. Helsingin yllä oli lentomestari Oiva Tuominen Messershmitillä. Hänelle annettiin maalin sijainti ilmavalvontakeskuksen kautta radioitse. Tuominen löysi maalin helposti, totesi sen vihollisen Pe-2 syöksypommittajaksi ja ampui sen alas. Suuri hita arvioitiin tulleen ansaituksi kokonaan. Myös Kuninkaansaaren Raija oli juuri aloittanut palveluskäyttönsä kun 2.toukokuuta 1943 klo 09.30 se havaitsi maalin Suomenlahdella, etäisyydellä 45 km. Malmilta hälytettiin Messershmit pari. Tälläkin kertaa O. Tuominen pääsi Neuvostoliiton Douglas A-20 Boston rynnäkköpommittajan taakse ja ampui sen alas. Kaksi Irjaa sijoitettiin Kotkaan ja 4 Helsinkiin ilmatorjuntapattereiden yhteyteen. Tehokasta toiminta oli silloin, kun Raijat antoivat löytämiensä maalien sijainnit ilmavalvontakeskukseen ja se antoi maalit muunnetuilla suuntatiedoilla Irjoille puhelimitse. Irjat mittasivat tarkat maalien sijainnit, suunta korkeus ja viistoetäisyys, ja antoivat ampuma-arvot sähköisesti patterereille. Myöhemmin saapuneet Maijat sijoitettiin Viipurinlahdelle Säkkijärven Ristiniemeen ja toinen Mikkelin Tuukkalaan valvomaan Saimaan aluetta. Pohjois-Suomessa oli useita radioluotaimia saksalaisten joukkojen käytössä. Etelä-Suomessa oli myös saksalaisten hallussa Freya F Russarössä, Mäkiluodossa, Vaarlahdessa ja Suursaaressa, sekä Freya LZ Aunuksessa. Sodan jälkeen saksalaiset veivät tutkansa mennessään ja loput, mitä heiltä jäi luovutettiin rauhanehtojen mukaisesti Neuvostoliitolle saksalaisomaisuutena. Seuraavaan talveen mennessä laitteet viritettiin parhaaseen kuntoon ja harjoiteltiin yksittäisiin lentoihin. Se tulikin tarpeeseen Helsingin suurpommitusten torjunnassa. Oman ilmoituksensa mukaan Neuvostoliitto teki silloin 2120 lentosuoritusta ja pudotti n. 20 000 pommia. Kaupunkiin osui 799 pommia, eli 4% pommeista. Raijojen ja Irjojen ansiosta hälytykset saatiin ajoissa väestölle, pattereille ja torjutahävittäjille. Sulkutuli voitiin siten ampua tarkasti oikeaan paikkaan ja -korkeuteen ja oikeaan aikaan. Raijat ilmoittivat maaleja seuraavasti: 6. – 7.2. Raija I ensimmäinen maali klo 18.53, 396 maalia max 95 km. Raija II ensimmäinen maali klo 18.35, 491 maalia max 115 km. 16. – 17.2. Raija I ensimmäinen klo 18.31, 885 maalia max 100 km. Raija II ensimmäinen klo 18.31, 575 maalia max 81 km. 26. – 27.2. Raija I ensimmäinen klo 18.16, 1250 maalia max 95 km. Raija II ensimmäinen klo 18.28, 659 maalia (osa kirjanpidosta kadonnut) max 75 km. Kaikki radioluotaimet, Raijat ja Irjat toimivat moitteettomasti, mutta vaikeusia tuli ajoittain viestiyhtyksien ja sähkönsaannin katkeilusta pommiosumien takia. Torjunta onnistui yli kaikkien odotusten juuri radioluotainten ansiosta. Nimeä radioluotain käytti paremman puutteessa ensimmäisenä 1942 insinöörikapteeni Jarl Sarvas kirjoittaessaan Berliinistä raporttia Suomeen. Sitä alettiin käyttää, mutta koska nimi oli hiukan kömpelö käyttää koottiin Ilmavoimien esikunnassa lokakuussa 1945 kokous keksimään parempi nimi. Haluttiin suomenkielinen ja helposti taivutettava, lyhyt sana. Sanoista tutkia ja tutkain johdettiin, ennen käyttämätön sana – tutka, jota suositteli, myös kokoukseen kutsuttu, Helsingin yliopiston suomen kielen professori ja sanakirjasäätiön johtaja Lauri Hakulinen. Sitä esitettiin ja Puolustusvoimien komentaja hyväksyi esityksen 10. marraskuuta 1945. Sodan jälkeen Maijat purettiin ja varastoitiin varaosiksi. Raijat olivat vaihtelevalla menestyksellä tutkamittaajakursseilla koulutuskalustona 4.huhtikuuta 1955 asti. Niiden käyttö edes koulutukseen kävi tarpeettomaksi uuden kotimaisen, modernin tutkan kehityksen päästyä vauhtiin. Raijat kunnostettiin ja maalattiin vielä kerran ja varastoitiin Ilmavoimien varikolle. Aikojen saatossa ne hävitettiin niin perusteellisesti, että vain muutama osa on on säilynyt museoitavaksi Ilmavoimamuseoon ja Teknilliseen museoon. Freyan käytettävyys Toisen maailmansodan aikoihin oli hyvin vähän elektroniikkaan ja radiotekniikkaan perehtyneitä henkilöitä. Koko toimiala oli vielä kehityksensä alussa. Radiotekniikassakin tutkalaite oli uusi erikoisuus. Elektroniputki oli uusi huipputekniikan komponentti ja vielä kehittymässä ja usein kovin lyhytikäinen. Siksi tutkalaitteiden käytössä oli usein vioista johtuvia katkoksia, joiden korjausta jouduttiin odottamaan tunteja, jopa päiviä. Perehtyneitä mekaanikkoja piti olla tutka-asemilla omassa vahvuudessa. Varaosia ja dokumentteja jouduttiin usein odottelemaan. Asiaa ei helpottanut, että tutka oli uusi salainen ase, jonka tekniikan paljastumista piti tarkoin varjella. Saksan eri aselajeja oli ankarasti kielletty antamasta tietoja edes toisilleen. Siksi Hermann Göring sai tietää merivoimien tutkalaitteista vasta heinäkuussa 1938 kun niitä esiteltiin Adolf Hitlerille ja suuttui hirveästi kun tällaisesta ei oltu informoitu häntä. Vasta silloin käynnistettiin Freyan hankinnat Ilmavoimille, siis vuosi myöhemmin kuin Seetaktin Merivoimille. Kaikkiaan salausmääräykset haittasivat Saksassa suuresti kaikkea aseiden kehitystä. Suomeen ostettujen laitteiden varaosasarjat olivat epätäydelliset. Salaisia, mutta välttämättömiä käsikirjoja puuttui ja niitä lainattiin saksalaisilta ja valokuvattiin. Mittalaitteiden puuttuessa niitä valmistettiin itse. Varsinkin GEMA TS6 lähetintriodi oli kuluva osa, joita oli vaikea saada. Raijojen käyttöä jouduttiin jopa rajoittamaan lähetinputkien säästämiseksi. Se saattoi olla virhe, koska myöhemmin saksalaiset kertoivat Freyan olevan tarkoitettu jatkuvaan käyttöön ja toistuvien käynnistysten rasittavan lähetinputkia enemmän kuin jatkuva käyttö. Laitteita kuitenkiin korjattiin ja saatiin toimimaan hyvinkin. Silti joidenkin sotilaiden keskuudessa tämä salainen ase oli ylenkatsottu kummajainen. Hyvin toimiessaan se kuitenkin tuotti usein tuloksia, joita ei olisi muuten saatu. Aiheesta muualla Lähteet Tutkatekniikka Mittalaitteet Sotilastutkat
53,661
0.000209
0.000488
0.000748
0.000136
0.000267
0.002518
1775055
https://fi.wikipedia.org/wiki/Schumanin%20julistus
Schumanin julistus
Schumanin julistus on Ranskan ulkoministeri Robert Schumanin 9. toukokuuta esittämä asiakirja, jossa ehdotetaan Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamista. Schumanin julistus on kuuluisa Euroopan yhdistämisen ja tulevien sotien estämisen tunnus. Schumanin julistuksen takana oli Ranskan hallituksen neuvonantaja Jean Monnet'n idea, jonka mukaan Saksa ja Ranska teräksen ja hiilen tuotanto tulisi yhdistää. Kun poliittista ja taloudellista valtaa käytettäisiin yhdessä, yksikään maa ei voisi varustautua salaa sotaan muita vastaan. Schumaninin julistus kiteytyy ajatukseen ”ranskalais-saksalisen hiili- ja terästuotannon asettamisesta kansainvälisen viranomaisen alaisuuteen, johon muut Euroopan maat voivat osallistua”. Katso myös Eurooppa-päivä Lähteet Euroopan unionin historia
4,995
0.000212
0.000492
0.000744
0.000141
0.000265
0.002441
1775056
https://fi.wikipedia.org/wiki/Matthew%20Poitras
Matthew Poitras
Matthew ”Matt” Poitras (s. 10. maaliskuuta 2004 Ajax, Ontario, Kanada) on kanadalainen jääkiekkoilija. Poitras edustaa NHL-joukkue Boston Bruinsia. Bruins varasi hänet toisella kierroksella 54. varausvuorolla vuoden 2022 NHL:n varaustilaisuudessa. Ennen NHL-uraansa Poitras edusti OHL-joukkue Guelph Stormia. Hänen pelipaikkansa on keskushyökkääjä ja hänen kätisyytensä on oikea. Poitras on pelannut yhdeksän NHL:n runkosarjan ottelua. Näissä otteluissa hän on tehnyt kolme maalia ja kaksi syöttöä eli viisi tehopistettä. Tilastot päivitetty 1. marraskuuta 2023. Lähteet Kanadalaiset jääkiekkoilijat Boston Bruinsin pelaajat Boston Bruinsin varaamat pelaajat Vuonna 2004 syntyneet Elävät henkilöt
2,295
0.000204
0.000475
0.000755
0.000127
0.000278
0.002792
1775057
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jordanian%20kansalaisuus
Jordanian kansalaisuus
Jordanian kansalaisuus on laillinen suhde yksittäisen henkilön ja Jordanian kuningaskunnan välillä. Maassa noudatetaan lähtökohtaisesti ius sanguinis -periaatetta. Kansalaisuuden saaminen syntymällä Syntyperäisiä Jordanian kansalaisia ovat sellaiset henkilöt, jotka täyttävät vähintään yhden seuraavista ehdoista: on ollut Jordanian kansalainen tai omannut maan passin senhetkisen lain nojalla vuosina 1928–1954 on ollut Palestiinan kansalainen ennen 15. toukokuuta 1948, joka on ollut Jordaniassa vakinaisesti aikavälillä 20. joulukuuta 1949 – 16. helmikuuta 1954, eikä ole juutalainen lapsen syntyessä tämän isällä on Jordanian kansalaisuus lapsen syntyessä Jordanian maaperällä tämän äidillä on Jordanian kansalaisuus JA isän kansalaisuus ei ole tiedossa tai tämä on valtioton lapsi on syntynyt Jordanian maaperällä eikä tämän vanhemmista ole tietoa TAI lapsi on löytynyt Jordanian maaperältä henkilö kuuluu tiettyihin laissa mainittuihin beduiniheimoihin, jotka ovat asuneet alueilla, jotka liitettiin Jordaniaan vuonna 1930 Kansalaisuuden saaminen hakemuksella Hakemuksen perusteella Jordanian kansalaisuus voidaan myöntää sellaiselle henkilölle, joka täyttää seuraavat ehdot: on asunut Jordaniassa yhtäjaksoisesti väh. 4 vuotta ennen hakemuksen jättämistä (voidaan lyhentää kuninkaan suostumuksella yhteiskunnalle hyödyllisten hakijoiden kohdalla) osoittaa aikomusta asettua maahan osaa lukea ja kirjoittaa arabiaa on todettu hyvämaineiseksi on mieleltään terve eikä ole vammautunut sellaisella tavalla, että siitä koituu kustannuksia yhteiskunnalle omaa lailliset tulot sellaiselta alalta, jossa hakija ei kilpaile jordanialaisia ammattilaisia vastaan Sellaiset hakijat, jotka ovat arabeja, ehdot ovat seuraavat: on asunut maassa yhtäjaksoisesti väh. 15 vuotta on luopunut muista mahdollisista kansalaisuuksistaan on todettu hyvämaineiseksi eikä ole saant tuomioita rikoksesta pystyy elättämään itsensä laillisesti on mieleltään terve eikä ole vammautunut sellaisella tavalla, että siitä koituu kustannuksia yhteiskunnalle vannoo uskollisuutta maan kuninkaalle Jordaniasta tai sen palestiinalaisalueilta lähtöisin olevat henkilöt, jotka ovat paenneet kolmansiin maihin, voivat saada Jordanian kansalaisuuden pyytämällä sitä kirjallisesti maan kuninkaalta saatuaan ensin Jordanian hallituksen suostumuksen. Jordanialaisen miehen kanssa naimisissa oleva nainen voi hakea maan kansalaisuutta 5 vuoden avioelon jälkeen maan hallitukselta. Arabinaisten kohdalla tätä on lyhennetty 3 vuoteen. Kaksoiskansalaisuus ja kansalaisuuden menettäminen Jordania on sallinut kaksoiskansalaisuuden vuodesta 1987 lähtien. Henkilöt, jotka ovat tätä ennen menettäneet Jordanian kansalaisuutensa, saavat hakea sen palauttamista maan hallitukselta. Jordanian kansalaiset voivat luopua kansalaisuudestaan saatuaan siihen luvan maan hallitukselta. Vieraan valtion asevoimissa palveleminen ilman Jordanian viranomaisten lupaa tai jotka ovat vaarantaneet Jordanian kansallisen turvallisuuden, menettävät Jordanian kansalaisuutensa. Jordaniassa hyväksyttiin tammikuussa 2023 laki, jonka mukaan ulkomaalaisen kanssa naimisiin menevät jordanialaiset naiset eivät enää menetä kansalaisuuttaan. Lähteet Frost, Lillian (2022): Report on Citizenship Law: Jordan, Badia Fiesolana, European University Institute Viitteet Kansalaisuus kansalaisuus
10,072
0.000205
0.000479
0.000748
0.000136
0.000261
0.002518
1775066
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lali%C5%A1
Lališ
Lališ (, ) on laakso ja jesidien pyhä paikka Irakissa Niniven maakunnassa Laaksossa sijatseva temppeli sisältää jesidismin perustaja Šeikh Uday bin Musafir al-Hakarin haudan ja jesidien oletetaan tekevän elämänsä aikana vähintään yhden pyhiinvallusmatkan paikan päälle. Maantiede Lališ sijaitsee Irakin Niniven maakunnan Šekhanin piirikunnassa noin 50 kilometriä Mosulin kaupngista pohjoiseen ja 125 kilometriä Arbilista luoteeseen. Laaksoa ympäröivät vuoret. Historia Lališ ja paikalla sijaitseva Lališin temppeli tunnetaan etenkin jesidien mpyhiinaelluskohteena. Jesidismin alkuperästä on kiistelty, mutta sen juuret saattavat olla perua jopa 7 000 vuoden takaa. Se on omaksunut piirteitä zarathustralaisuudesta, kristinuskosta, juutalaisuudesta ja suufilaisuudesta. Lališin temppelin rakennelmat ovat 4 000 vuotta vanhoja. Paikan uskonnollinen merkitys perustuu usein ykyisenlaisen jesidismin perustajan Šeikh Uday bin Musafir al-Hakari hautaan temppelin yhteydessä. Paikalla on kuvailtu olevan jesidien keskuudessa samankaltainen merkitys, kuin muiden uskontojen pyhillä kaupungeilla kuten Jerusalemilla ja Mekalla. Paikalla on myös muiden jesidipyhimysten hautoja. Jesidit ovat historiansa aikana joutuneet usein vainon kohteeksi. Aikanaan heitä uhkasi Osmanien valtakunta ja myöhemmin Isis. Symbolina historiallisesta verenvuodatuksesta Lališin pyhiinvaeltajat käyttävät perinteisten valkoisten päähineiden sijaan punaisia päähineitä. Lališin temppeli Lališin temppeli on rakennettu kivestä. Rakennus on neliskulmainen ja kooltaan 30x12 metriä. Rakennus on sekoitus seldžukkien ja vanhempaa itämaalaista sekä paikallista tyyliä. Temppeliä on ajan kuluessa laajennettu alkuperäisestä muodostaan, ja sillä on toteutettu myös kunnostustöitä. Myös paikan infrastruktuuria on parannettu pyhiinaeltajia varten. Temppelin porttien edustalla on iwan, jota ympäröi seitsemän pylvästä. Katolla on kartiomaisia kupoleja. Temppelillä asuu vakituisesti 25 henkilöä. Heihin lukeutuu pappi, munkkeja ja nunna. Temppelillä on myös palvelijoita, joiden vastuulla on esimerkiksi ympäröivän metsän hoitaminen, siivoaminen ja muu ylläpito. Lališin temppeli on ollut Irakin aielistalla Unescon maailmanperintöluetteloon vudesta 2020. Uskonnolliset tavat Jesidien odotetaan tekevän pyhiinvaellusmatkan Lališiin ainakin kerran elämässään. Pyhiinvaellus paikalla kestää kuusi päivää. Paikalla saavat vierailla myös muiden uskontojen harjoittajat. Paikalle tullessaan vierailijoiden tulee pukeutua säädyllisesti ja ilman kenkiä. Temppelillä suoritetaan erillaisia uskonnollisia riittejä. Yleinen tapa on sitoa solmuja (girêk) pylväisiin ja seinille ripustettuihin silkkikankaisiin. Kävijät voivat aukaista muiden pyhiinvaeltajien solmuja, minkä udkotaan tuottavan hyvää onnea solmun sitoneelle. Jesidit voivat myös ottaa paikaltaa mukaansa maata, jota he kantavat amuletin tapaan. Uskonnollista merkitystä on myös oliiviöljyllä, jota käytetään öljylamppujen polttamiseen. Oliiveja sadaan aluen oliivipuumetsistä ja oliiviöljyä puristetaan paikan päällä. Lähteet Uskonto Irakissa Irakin rakennukset ja rakennelmat Ninive
41,653
0.000203
0.000477
0.000763
0.000128
0.000278
0.002808
1775070
https://fi.wikipedia.org/wiki/VOL.1
VOL.1
VOL.1 on suomalaisen heavy rock -yhtye Lazy Bonez:in debyyttialbumi. Kappaleista First to go - Last to Know sekä Frozen Love on julkaistu musiikkivideot. Albumilta on julkaistu kaksi singleä: Poker Face ja M.I.L.F., joista jälkimmäinen herätti huomiota sanoituksillaan. Kappaleet Singlet 2013 ’’Poker Face’’ 2013 ’’M.I.L.F. '' Kokoonpano Tommi Salmela – laulu Pecu Cinnari – rummut Janne Tolsa – koskettimet Markku Mähönen – kitara Jaakko Kauppinen – basso Mikko Niiranen – kitara Arvostelut Imperiumi: Kaaoszine: Lähteet Aiheesta muualla Vuoden 2013 albumit Lazy Bonez’in albumit
71,098
0.000211
0.000492
0.000748
0.000137
0.000273
0.002548
1775072
https://fi.wikipedia.org/wiki/Qatarin%20historia
Qatarin historia
Qatarin modernin historian voidaan katsoa alkaneen 1700-luvulla, jolloin Bani Utba -klaanit vaelsivat Arabian niemimaan sisäosista Persianlahden rannikolle. Näiden klaanien joukosta Al Thani -suku sai hallintaansa Qatarin niemimaan. 1700-luvulla alueelle saapuivat myös britit, jotka pyrkivät vahvistamaan omaa kauppavaltaansa alueella. Britit ottivat Persianlahden rannikkovaltiot suojelukseensa ja suojasivat aluetta ulkoisilta uhkilta. Al-Thani -suku liittoutui brittiläisten kanssa, ja sama suku on maassa vallassa edelleen. Alueelta löydettiin öljyä toisen maailmansodan kynnyksellä, mutta varoja päästiin hyödyntämään vasta sodan päätyttyä. Öljyvarojen ansiosta maa vaurastui, mutta toisaalta öljytuloista ei hyötynyt tavallinen kansa. Itsenäisenä valtiona Qatar on nuori. Maa itsenäistyi Iso-Britannian vetäydyttyä Persianlahden alueelta vuonna 1971. Öljyvarantojensa vuoksi Qatar oli jo itsenäistyessään vauras. Öljyvarat ovat tuoneet Qatarille taloudellisen riippumattomuuden ja vaikutusvaltaa. Toisaalta maa on kärsinyt viileistä suhteista naapurimaihinsa. Varhaiset vaiheet Varhaisimmat todisteet ihmisasutuksesta pienellä Qatarin niemimaalla, ovat peräisin 7000-luvulta eaa. Tähän aikaan alueen ilmasto oli nykyistä kosteampi ja mahdollisti metsästäjä-keräilijöille villiviljan keruun ja sisämaan makeanveden lähteet. 5000-luvulla eaa. Persianlahden ilmasto muuttui huomattavasti kuivemmaksi. Tämä ilmastonmuutos laukaisi varhaisen kaupungistumisen Mesopotamiassa, Egyptissä ja Indusjoen laaksossa. Näiden kolmen suuren siviilisaation kauppiaat ovat kuitenkin jättäneet Qatarin niemimaalle hyvin vähän jälkiä. Tämä johtunee siitä, että niemimaalla ei ollut vakituista asutusta. On mahdollista, että Qatarin niemimaa oli tuohon aikaan osa Dilmunia, joka mesopotamialaisissa lähteissä mainitaan kauppakumppanina Indusjoen laaksoon johtaneen kauppareitin varrella. Dilmunin tarkka sijainti on epäselvä, mutta sen otaksutaan olevan nykypäivän Bahrainin saari. Muinaisen Mesopotamian ja Indus-kulttuurin välisestä kaupasta on sekä kirjallisia että arkeologisia todisteita. Kauppatavaran sisällöstä ei ole saatu yhtä varmoja todisteita. Mesopotamiaan lähetettyjen tavaroiden joukossa oli jalopuuta, norsunluuta, lapislatsulia, kultaa ja muita ylellisyystavaroita, kuten lasitettuja kivihelmiä. Mesopotamiasta lähetettiin hopeaa, tinaa, villatekstiilejä, oliiviöljyä ja viljaa. Kaupan tärkeyttä osoittaa se, että Dilmunissa käytetyt painot ja mitat olivat identtisiä Indusjoen laaksossa käytettyjen mittojen ja painojen kanssa, joita ei Mesopotamiassa ollut käytössä. 1000-luvulla eaa. kaupankäynti väheni, kun Mesopotamian kansat suuntasivat huomionsa pohjoiseen ja länteen. Samaan aikaan Itä-Arabian seemiläiset heimot alkoivat siirtyä paimentolaisiksi, jotka käyttivät juhtinaan kesyjä kameleita. Uudet kauppareitit heikensivät Persianlahden taloudellista merkitystä. Todisteita ihmisen toiminnasta Qatarin niemimaalla tänä ajanjaksolla on vain vähän. Islamin tulo Qatarin niemimaan islamilaistuminen alkoi, kun muslimiarmeijat valloittivat alueen 700-luvulla. Alueen asukkaat näyttävät seuranneet heimojensa johtajia uuden uskonnon omaksumisessa. Klassisissa arabialaisissa kirjallisissa lähteissä on vain vähän mainintoja Qatarin alueesta tältä ajalta. Alueen varhaisesta historiasta ennen 1700-lukua tiedetään vain hyvin vähän. Pääasiassa aluetta asuttivat beduiinit, jotka saivat elantonsa paimentolaisuudesta. Pieniä kalastajakyliä alueella oli vain muutamia. Vasco da Gaman johdolla löydettiin meritie Euroopasta Intiaan 1400-luvun lopulla. Ensimmäisenä eurooppalaisvaltana Persianlahdelle tulivat meriteitse portugalilaiset. Portugalilaisissa 1500-luvun kartoissa on ensimmäistä kertaa nähtävillä Qatarin niemimaa, mutta hekin välttelivät alueen matalia ja laivoille vaarallisia rantoja. Moderni historia Bani Utba -klaanien vaellus 1700-luvulla Qatarin niemimaa oli Koillis-Arabiassa valtaa pitäneen Bani Khalid -heimoliiton hiipuvan vaikutusvallan alla. Tällä ajanjaksolla alkoivat muodostua Persianlahden pienten rannikkovaltioiden esiasteet. Tällöin monet Arabian niemimaan arabiheimot- ja klaanit vaelsivat sisämaasta Persianlahden rannikolle, luultavasti paetessaan kuivuuden heikentämiä elinoloja. Näitä siirtolaisia kutsuttiin yhdessä nimellä Bani Utba. Heidän joukossaan oli Al Sabah, Al Khalifa ja Al Jalahima -sukujen esivanhemmat. Näillä suvuilla tuli olemaan merkittävä osa Qatarin, Bahrainin ja Kuwaitn valtioiden muodostumisessa. Alkujaan nämä klaanit siirtyivät Kuwaitin alueelle, mutta Al Khalifa ja Al Jalahima klaanit siirtyivät Qatariin 1760-luvulta alkaen. Heidän muuttonsa liikkeellepaneva tekijä on saattanut olla Al Sabah klaanin kasvava valta. Bahrainissa valtaan nousseen Al Khalifa -suvun jäsenet muuttivat Keski-Arabiasta Persianlahden rannikolle 1700-luvun alussa. He asettuivat ensin nykyisen Kuwaitin alueelle, mistä he siirtyivät nykyisen Qatarin alueelle vuonna 1766. Tämä sijainti oli siksi otollinen, että Qatarin niemimaalta saattoi vallata myös Bahrainin. Al Khalifa -suku ei kuitenkaan kyennyt pitämään hallussaan Qatarin niemimaata, vaan sen hallinta menetettiin toiselle Bani Utba -suvulle, Al Thaneille. Al Thani -suvun tarkkaa alkuperää ei tunneta, mutta he olivat Qatarin niemimaalla jo ennen Al Khalifa -sukua. Al Thanit hallitsivat Qatarin itäosia, ja he saivat hallintaansa myös Al Khalifojen valtaan kuuluneen, niemimaan pohjoisosassa sijainneen Al Zubarahin. Arabiklaanien tulo rannikolle muutti Persianlahden kaupallista tilannetta, kun Kuwait, Bahrain ja Al Zubarah nousivat keskeisiksi kauppapaikoiksi. Tuolloin Bahrainia hallinneen Al Khalifa -suvun valtaan kuulunut Al Zubarah oli vapaakauppa-alue, joka houkutteli vireän kauppiasyhteisön. Kun Persiaa hallinneet Safavidit valloittivat Basran vuonna 1776, monet Basran kauppiaat pakenivat Al Zubarahiin ja kaupungin merkitys kasvoi entisestään. Al Zubarah on nykyisin rauniokaupunki ja se on valittu Unescon maailmanperintöluetteloon. Al Jalahima -klaani siirtyi Qatariin Bahrainin alueelta noin 1785. He perustivat niemimaan pohjoisosaan, muutaman kilometrin päähän Al Zubarahista, uuden siirtokunnan nimeltään Khor Hassan. Sen johtajana toimi Rahmah bin Jabir Al Jalahima. Hänen johdollaan Khor Hassanista kehitettiin laivastotukikohta, josta käsin hyökättiin kauppalaivoja vastaan kaikkialla Persianlahdella, erityisesti Al Khalifan perheen aluksiin. Näihin aikoihin Persianlahti oli levotonta seutua, eurooppalaisvallat Portugali, Alankomaat ja Britannia pyrkivät luomaan alueelle tukikohtien verkoston Aasian kauppaa varten. Lisäksi alueen hallinnasta kamppailivat Oman ja al-Saud -suku, joka oli liittoutunut wahhabilaisten kanssa. Eurooppalaisvaltojen kilpailussa Britannialla oli yliote alueella, ja Oman liittoutui brittien kanssa. Rahmah bin Jabir taas liittoutui Najdin ja wahhabilaisten kanssa. Tämä poliittis-uskonnollinen liitto hyökkäsi Qatariin vuonna 1787. Vuonna 1809 Rahmah ja wahhabiitit valloittivat al-Zubarahin ja alistivat koko Qatarin saman vallan alaisuuteen. Rahmahin ja wahhabiittien liitto ei kestänyt kauan. Vuonna 1812 omanilaiset ajoivat wahhabiitit pois Qatarista, ja Rahmah vaihtoi uskollisuutensa näin Omanin puolelle. Rahmah vastusti kuitenkin edelleen brittejä, jotka taas katsoivat että Qatarin rannikolla sijainnut Doha oli Bahrainin aluetta, jonka kanssa britit olivat myös tehneet liittolaissopimuksen. Tilanne johti siihen, että brittilaivasto pommitti Dohaa vuonna 1821. Muut alueen mahtisuvut halusivat pitää kiinni liittolaissopimuksesta brittiläisten kanssa, minkä johdosta nämä yhdistivät voimansa bin Jabiria vastaan. Bin Jabir sai surmansa epätoivoisessa taistelussa vuonna 1826. Qatarin niemimaalla ei ollut selkeää valtapoliittista hallitsijaa, sillä brittiläisten intresseissä oli Persianlahden rannikkoalueet. Qatarin niemimaata eivät kyenneet hallitsemaan omanilaiset, eivätkä wahhabilaiset. Aavikkoalueet jäivät näin paikallisten hallitsijoiden keskinäisen kilpailun kohteeksi. Ei tiedetä, että Qatarin aavikkoisella niemimaalla olisi ollut minkäänlaista kuningaskuntaa tai edes heimopäällikköä, joka olisi ollut ylitse muiden. Tämä tilanne muuttui, kun britit nostivat al-Thani -suvun suojelukseensa, jotta voisivat sen avulla pitää alueen kurissa. Al Thani -suvun nousu Al Thani -suvun vallan kasvaessa he joutuivat törmäyskurssille Bahrainin Al Khalifa -hallitsijasuvun kanssa. Britit ottivat Bahrainin suojelukseensa, turvaten aluetta ulkovaltojen, Osmanien, Persian ja Saudi-Arabian muodostamilta uhilta. Tähän suojelussopimukseen katsottiin kuuluneen myös Qatarin niemimaa, jossa vaikutti Bahrainin Al Khalifojen vaikutusvalta. 1850-luvun puolivälistä lähtien Qatarin historiaa leimaa Muhammad al-Thanin ja hänen jälkeläistensä asteittainen nousu valtaan. Muhammad al-Thani oli suhteellisen varakas helmi- ja taatelikauppias, joka maallisten liiketoimiensa lisäksi toimi rukousjohtajana Dohan suurimmassa moskeijassa. Hänen kauttaan myös paikalliset heimot maksoivat vuotuiset kunnianosoituksensa Bahrainin hallitsijalle. Mohammed bin Thanin on täytyny pitää ystävällisiä suhteita Al-Khalifoihin, sillä hän naitti tyttärensä Al Khalifa -sukuun. 1860-luvulla tyytymättömyys Bahrainin valta-asemaan kuitenkin kasvoi Qatarin väestön keskuudessa. Al Khalifa -suvun edustaja koki olonsa turvattomaksi Dohassa, ja pakeni Khor Hassaniin vuonna 1867. Tämä sai Bahrainin hallitsija Muhammad al Khalifan hakemaan apua Abu Dhabin sheikiltä. Vuonna 1867 heidän yhdistetty laivastonsa hyökkäsi Dohaan, tuhoten suuren osan kaupunkia. Brittien alueelle erilaisin suojelussopimuksin järjestelemä Pax Britannica oli sekasorrossa, kun Qatarilaiset heimot kokoontuivat ja purjehtivat Bahrainiin kostaakseen Qatariin kohdistuneen iskun. Britannia arvosteli Bahrainia suojelussopimuksen rikkomisesta, ja britit tekivät päätöksen, että tästä lähtien on käytännöllisempää hallita Qatarin niemimaan heimoja suoraan, Al Khalifa sheikkien heikentyneen auktoriteetin sijaan. Britit katsoivat, Muhammad al-Thani oli sopivin henkilö edustamaan Qatarin heimoja, jonka kanssa saattoi tehdä kauppaa. Vuonna 1868 Mohammed bin Thani teki brittien kanssa sopimuksen, jossa hän lupasi alistaa kaikki mahdolliset erimielisyydet Bahrainin kanssa brittien ratkaistavaksi. Tämä tarkoitti käytännössä, että Qatarissa valtaan noussut Al Thani -suku nostettiin tasaveroiseksi Bahrainin Al Khalifa -suvun kanssa. Sopimus ei vielä tässä vaiheessa merkinnyt sitä, että al-Thaneista olisi tullut itsenäisen valtion hallitsijoita, mutta ei myöskään sitä, että britit olisivat voineet päättää kaikista Qatarin asioista. Myös osmanit hyväksyivät tämän Bahrainia ja Qataria koskeneen hallintojärjestelyn. Samaan aikaan osmanit pyrkivät kuitenkin saamaan Arabian niemimaan tiukemmin kontrolliinsa, sillä wahhabilaiset saudit olivat kasvattamassa alueitaan. Osmanit valtasivat al-Ahsan alueen Qatarin niemimaan tuntumassa vuonna 1871. Muhammad al-Thani pysyi uskollisena briteille, mutta hänen poikansa Jassim al-Thani hyväksyi osmanien suojeluksen vuonna 1872. Tällöin Jassimista tuli osmanien silmissä Qatarin kuvernööri ja osa osmanivaltakunnan Najdin provinssia. Muhammad kuoli vuonna 1878, minkä jälkeen Jassim pyrki varmistamaan että hänen isänsä alaiset olisivat hallinnolle edelleen uskollisia. Jassim pyrki kukistamaan Bahrainin vaikutusvallan Qatarin niemimaalla ja hän tuhosi al-Zubarahin kaupungin maan tasalle, missä oli noussut al-Naim -suvun johtama kapina, jota Bahrain tuki. Jassim kääntyi osmanien puoleen Bahrainin hallinnon kaatamiseksi, mutta osmaneja ei kiinnostanut al-Thanien vallan kasvattaminen, vaan osmaneille tärkeintä oli brittien vallan rajoittaminen. Sen sijaan osmanit lähettivät Mehmed Hafiz Paššan johtaman 200 miehen vahvuisen sotajoukon Dohaan vahvistamaan otettaan Qatarin niemimaasta. Jassim kieltäytyi yhteistyöstä, yhdisti voimansa sisämaan beduiinien kanssa ja kukisti osmanijoukon Al Wajbahin taistelussa vuonna 1893. Tapauksen lopputulemana Mehmed Hafiz Pašša erotettiin ja Osmanien valtakunta tunnusti Jassimin suvereenin aseman Qatarin hallitsijana. Jassim oli 1900-luvun taitteessa Qatarin tärkein šeikki, mutta hänen asemastaan kiisteltiin hänen oman perheensä sisällä. Hänen veljensä Ahmad oli hänen tärkein haastajansa. Jassim halusi luoda läheiset suhteet wahhabilaisten saudien kanssa, jopa hyväksymällä heidän uskonsa. Ahmad taas olisi lähentynyt osmanien kanssa. Tämä kiista päättyi Ahmadin salamurhaan vuonna 1905. Jassim kuoli vuonna 1913, samana vuonna jolloin saudit ajoivat osmanit pois Arabian itäosista. Jassimin seuraajaksi nousi hänen poikansa Abdullah al-Thani. Abdullahin johtajuudesta kiisteltiin perheen sisällä alusta alkaen. Abdullahia vastustanut hovin siipi kääntyi saudien puoleen aseellisen tuen saamiseksi. Koska osmanit oli ajettu pois alueelta, ei Abdullahilla ollut muuta vaihtoehtoa kuin kääntyä brittien puoleen sotilaallisen ja diplomaattisen tuen saamiseksi. Vuonna 1916, ensimmäisen maailmansodan aikana, Abdullah allekirjoitti brittien kanssa sopimuksen, missä britit ottivat Qatarin ja Abdullahin hallinnon suojelukseensa, vastineeksi siitä että britit ottivat hallintaansa Qatarin ulkopolitiikan. Qatarista tuli näin vapaaehtoisesti brittiläinen protektoraatti. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Osmanien valtakunnan seuraajavaltioksi muodostettiin Turkin valtio. Voittajavaltiot eivät sallineet Turkin alueisiin liitettäväksi niitä alueita, joiden katsottiin olevan osmanien alistamia. Helmikaupasta öljyyn Vielä 1900-luvun alussa lähes koko Persianlahden itärannikon väestö asui pienissä kylissä. Talot oli rakennettu yleensä savesta. Merkittävin elinkeino oli helmenkalastus. Osa väestöstä eli nomadeina vaeltaen sisämaan keitaiden ja rannikon välillä. Maa ei ollut vaurasta, ja kun Japanissa kasvoi voimakkaasti kasvatettujen helmien tuotanto, helmikauppa tyrehtyi ja maan taloudellinen tilanne heikkeni. Tilannetta synkensi 1930-luvun lama, jolloin helmien kysyntä hiipui. Tilanne oli katastrofi Persianlahden pienille kalastajakylille. Kassakriisissä Abdullah myönsi Anglo-Persian Oil Companyn (APOC) tytäryhtiölle öljynetsintäluvan vuonna 1926. Näitä oikeuksia laajennettiin vuonna 1935, kun britit vakuuttivat suojelevansa Qataria mahdolliselta ulkoiselta hyökkäykseltä, mikäli jokin kolmas osapuoli pyrkisi saamaan haltuunsa mahdolliset öljylöydökset. Tässä prosessissa öljy-yhtiö määritteli Qatarin rajat toimiluvan liitteenä olevaan karttaan. Samalla Britannia tunnusti Abdullahin pojan Hamadin Abdullahin seuraajaksi, pyrkiessään virtaviivaistamaan Al Thani -dynastian perimysjärjestystä. Öljyä löydettiin Qatarista vasta vuonna 1939. Tähän mennessä Qatarin talous ja yhteiskunta olivat jo syvässä kriisissä. Lisäksi Bahrain asetti Qatarin kauppa- ja matkasaartoon, joka oli seurausta uusista vihollisuuksista al-Zubarahissa, jossa öljy-yhtiöiden edustajat olivat vierailleet. Qatarin väkiluku väheni 1900-luvun alun 27 000 asukkaasta vain 16 000:een tai sen alle, vuoteen 1949 mennessä. Monet kokonaiset suvut muuttivat kokonaan pois Qatarista, kuten sisämaata hallinnut al-Naim -suku. Al Naim -suku kuitenkin palasi 1950-luvulla takaisin Qatariin taloudellisen tilanteen kohentuessa ja liittoutui Al Thanien kanssa. Tämä oli siksikin merkittävä liitto, että alueen valtioiden itsenäistyessä, niiden rajat määritettiin pitkälti heimojen elinalueiden mukaan. Ilman tätä liittoa Qatarin maantieteelliset rajat olisivat saattaneet jäädä merkittävästi pienemmiksi, mikä olisi saattanut olla merkittävä tekijä maan itsenäisyyden toteutumisen kannalta. Sisämaan aavikkoalueet olivat ennen tätä liittoa vain löyhästi Al Thani -suvun vallan alla. Suuren öljylöydöksen Qatarin niemimaan Dukhanista teki Iraq Petroleum Company vuonna 1940. Öljyä päästiin kuitenkin hyödyntämään vasta toisen maailmansodan päätyttyä. Öljyntuotanto kaupallisessa mittakaavassa alkoi vuonna 1949. 1940- ja 1950-luvuilla öljyteollisuus oli käytännössä kokonaan länsimaisten yhtiöiden hallussa, ja ne myös sanelivat öljystä saatavat tulot. Öljymaissa tämä aiheutti tyytymättömyyttä, ja britit pyrkivät tekemään protektoraattien sheikkien ja emiirien kanssa näitä miellyttäviä sopimuksia. Öljytulojen jako aiheutti tyytymättömyyttä myös Al Thani -dynastian sisällä. Valtataisteluun väsynyt Abdullah luopui vallasta vuonna 1949 ja hänen seuraajakseen nousi Ali al-Thani. Tämä sai 1950-luvulla läpi sopimuksen, jossa öljytulot jaettiin puoliksi brittien hallinnoiman Iraq Petroleum Companyn ja Qatarin hallitsijasuvun kesken. Vuonna 1956 Ali sai kohdata kansan kapinan, kun panarabialaiset ja reformistit asettuivat tukemaan hallitsijasuvun tyytymättömiä jäseniä. Tämä sai Alin turvautumaan britteihin yhä vahvemmin, ja samalla hän alkoi valmistaa poikaansa Ahmadia seuraajakseen. Ali luopui vallasta Ahmadin hyväksi vuonna 1960. Ahmadin nostaminen Alin seuraajaksi aiheutti eripuraa hallitsijasuvun sisällä. Tilanteen rauhoittamiseksi Ahmad jakoi neljänneksen öljytuloista suoraan muille Al Thani -suvun jäsenille. Jakelupolitiikka kuninkaallisen perheen sisällä vaati julkisten menojen leikkauksia, mikä aiheutti tyytymättömyyttä Qatarin väestössä. Oppositiojohtajat perustivat vuonna 1963 kansallisen yhtenäisyyden rintaman ja vaativat kansallista lakkoa. Ahmad reagoi karkottamalla oppositiojohtajat ja vangitsemalla 50 huomattavaa henkilöä. Tilanne rauhoittui, mutta tyytymättömyys jatkui. Ahmad oleskeli tapahtuneen jälkeen enimmäkseen ulkomailla ja jätti päivittäisen hallinnon serkulleen Khalifa bin Hamad al-Thanille. Itsenäinen Qatar Iso-Britannia ilmoitti vuonna 1968, että se aikoo vetäytyä kaikista Persianlahden sotilaskohteistaan vuoden 1971 loppuun mennessä. Ahmad ja Khalifa näyttivät kannattavan liittymistä muihin eteläisen Persianlahden sheikkikuntiin, josta oli määrä muodostaa Yhdistyneet arabiemiirikunnat. Khalifa al-Thani päätettinkin jo valita uuden liittovaltion pääministeriksi ja Qatar ajoi myös Dohaa maan pääkaupungiksi. Neuvotteluissa ei kuitenkaan lopulta päästy kaikkia tyydyttävään ratkaisuun, mikä johti siihen että Qatar ja Bahrain jättäytyivät liittovaltion ulkopuolelle. Bahrain ja Qatar julistautuivat itsenäisiksi muutamaa kuukautta ennen Arabiemiirikuntien liiton muodostumista. Qatarin emiiri Hamad ei osallistunut itsenäisyysjuhlaan syyskuussa 1971, vaan ulkomailla olleelle emiirille ilmoitettiin, että hänen serkkunsa Khalifa oli syrjäyttänyt hänet vallasta. Khalifa muutti maassa noudatettua varojenjakopolitiikkaa, jossa kansallinen kehitys oli jäänyt hallitsijasuvun etujen varjoon. Hän leikkasi hallitsijasuvun saamia tuloja ja varoja ohjattiin valtiolle. Maan koulutusjärjestelmää ja terveydenhuoltoa alettiin kehittää 1970-luvulla. Samalla kuitenkin syntyi järjestelmä, jossa taloudellinen menestys oli sidoksissa emiirin persoonaan. 1970-luvulla valtion tuloista jopa kolmannes ohjautui kuninkaalliselle perheelle. Kaikki eivät myöskään olleet tyytyväisiä Ahmadin syrjäyttämiseen, ja hänen hallintoaan vastaan suunnattu salaliitto paljastui vuonna 1983. Noin 70 upseeria pidätettiin, ja mukana oli myös kuningassuvun jäseniä. Khalifan valtakaudella maan vaurastuminen kiihtyi, mitä edesauttoi öljyn hinnannousu 1970-luvulla. Itsenäistyttyään maa liittyi myös öljyntuottajamaiden muodostaman OPEC:n jäseneksi. Itsenäistyttyään Qatar yritti kylmän sodan aikana tasapainotella suurvaltojen välillä. Qatar luotti siihen että Yhdysvallat toimisi Persianlahden alueella rauhan takaajana. Yhdysvaltain ja Qatarin välit kokivat särön, kun Qatar osti Neuvostoliitolta stinger-ohjuksia, sillä Yhdysvallat oli myynyt ohjuksia vain Bahrainille, jonka kanssa Qatarilla oli tuolloin varsin kireät välit. Tilanne kuitenkin muuttui nopeasti Persianlahden sodan syttymisen myötä. Qatar antoi Yhdysvaltojen käyttöön maa-alueita sotilasoperaatioita varten ja Qatar lähetti myös joukkoja taistelemaan Irakia vastaan. Maan öljytulot alkoivat vähetä 1980-luvun loppupuolella maailmanmarkkinoiden heilahtelujen vuoksi. Qatariin perustettiin kruununprinssi Hamadin johtama neuvosto, joka pyrki vähentämään maan riippuvuutta öljystä monipuolistamalla teollisuutta ja kehittämällä maataloutta. Tulokset jäivät kuitenkin laihoiksi. Myös poliittisia uudistuksia tehtiin ja emiiri perusti neuvottelukunnan, jonka jäsenet hän valitsi itse. Khalifan asema vaikutti siksi turvatulta, mutta kun öljytulot taas vähenivät, alkoi tyytymättömyys nousta uudelleen. Khalifa al-Thanin ollessa ulkomailla Hamad syrjäytti vuonna 1995 isänsä verettömässä vallankaappauksessa, kuten tämä oli tehnyt kaksi vuosikymmentä aiemmin. Hamad oli länsimyönteisempi kuin edeltäjänsä, joten Iso-Britannia ja Yhdysvallat hyväksyivät hänen hallintonsa. Hamad selvisi vuotta myöhemmin vastavallankaappausyrityksestä. Epäonnistuneen yrityksen jälkeen langetetut rangaistukset sisälsivät maastakarkotuksia ja yhdeksäntoista henkilöä tuomittiin kuolemaan. Yleinen oletus on, että Khalifa oli juonittelijoiden joukossa, mutta hän sopeutui asemaansa entisenä hallitsijana. Hän vei kuitenkin mukanaan useiden miljardien dollarien varallisuuden. Hamad al-Thani pyrki modernisoimaan maata ja vuonna 1996 perustettiin qatarilainen satelliittikanava Al Jazeera. Sen tavoite oli ottaa alueella valta-asema arabiankielistensten uutisten välittäjänä. Poistaakseen sensuurin Hamad al-Thani lakkautti Qatarin tiedotusministeriön ja lupasi, että uusi kanava saisi itse päättää uutistensa sisällöstä. Khalifan emiirikaudella maan sisäpolitiikkaa leimasivat lupaukset demokratiakehityksestä, mutta kehitys ei juuri edennyt Hamadinkaan emiirikaudella. Maassa hyväksyttiin uusi perustuslaki vuonna 2003 kansanäänestyksessä, jonka mukaan maahan perustetaan parlamentti, jonka jäsenistä kaksi kolmasosaa valitaan suorilla vaaleilla, loput edustajat valitsee emiiri. Poliittiset puolueet olivat edelleen laittomia, mutta uskonnollinen vapaus, sekä yhdistymis- ja sananvapaus taataan. Tämän lain täytäntöönpano on ollut hidasta. Parlamenttivaalit oli määrä järjestää vuonna 2004, mutta niitä ei ollut edelleenkään järjestetty vuoteen 2013 mennessä, jolloin Hamad luovutti vallan pojalleen Tamimille. Ulkopolitiikassa Qatar pyrki 2000-luvun alussa profiloitumaan rauhanvälittäjänä. Se oli osallisena monien kriisien välittäjänä Lähi-idässä ja Afrikassa. Toisaalta Qatarin omat naapurisuhteet ovat olleet haasteellisia. Bahrainin kanssa Qatarilla oli kiistaa Hawar-saarten ja Al Zubarahin alueen hallinnasta. Tämä kiista saatiin ratkaistua vuonna 2001, jolloin Bahrainille myönnettiin Hawar-saarten hallinta, mutta se luopui aluevaatimuksista Qatarin niemimaalla. Qatarin suhteita muihin arabimaihin on ärsyttänyt Qatarin ja Iranin läheiset välit. Tämä on hiertänyt myös suhteita Yhdysvaltoihin, mutta koska Qatarissa sijaitsee Yhdysvaltain Persianlahden päätukikohta, on Qatarin ylläpidettävä hyviä suhteita Yhdysvaltoihin. Tilanne kiristyi Irakin sodan käynnistyttyä vuonna 2003, jolloin Yhdysvallat uhkasi toteuttaa iskuja Iraniin, mikäli tämä ei rajoittaisi ydinohjelmaansa. Tilanteen vuoksi Qatar pelkäsi Iranin kostoiskuja, ja se kielsi Yhdysvaltoja käyttämästä maaperäänsä Iraniin tehtäviin iskuihin. Vuoden 2011 arabikevät aiheutti haasteita myös Qatarin hallinnolle demokratiakehityksen edistämiseksi. Qatar säästyi suuremmilta levottomuuksilta arabikevään aikana. Emiiri Hamad Al-Thani tuki kansannousun aikana Muhammad Mursin ja Muslimiveljeskunnan nousua Egyptin johtoon. Tämän nopea syrjäyttäminen vuonna 2013 saattoi olla osatekijä siinä, että Hamad päätti luopua vallasta poikansa hyväksi. Tamim bin Hamad Al-Thani oli Qatarin itsenäisyyden ajan emiireistä ensimmäinen, joka nousi valtaan ilman vallankaappausta. Tamimin valtakaudella Qatar joutui historiansa ajan vakavimpaan diplomaattiseen kriisiin, kun Saudi-Arabia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Egypti ja Bahrain. Muut valtiot syyttivät Qataria siitä, että maa tarjoaa tukea islamistisille ryhmille, kuten muslimiveljeskunnalle, sekä siitä että maalla oli liian läheiset suhteet Iraniin. Kriisi raukesi vuonna 2021, ilman että Qatar oli juurikaan tehnyt siltä vaadittuja uudistuksia. Kansainvälistä arvostelua Qatar sai osakseen myös saatuaan vuoden 2022 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen isännöintioikeuden FIFA:lta. Kisojen alla arvostelua aiheutti siirtotyöläisten hyväksikäyttö ja korruptioskandaalit. Lähteet Viitteet
18,120
0.000207
0.000484
0.000751
0.000134
0.000273
0.00264
1775074
https://fi.wikipedia.org/wiki/Byrknes
Byrknes
Byrknes on taajama Gulenin kunnassa Vestlandin läänissä Norjassa. Taajaman pinta-ala on 0,5 neliökilometriä ja asukasluku 311 vuonna 2022. Lähteet Aiheesta muualla Norjan taajamat Gulen
38,021
0.000201
0.000473
0.000759
0.000126
0.000277
0.002792
1775075
https://fi.wikipedia.org/wiki/Eivindvik
Eivindvik
Eivindvik on taajama Gulenin kunnassa Vestlandin läänissä Norjassa ja kuntansa hallinnollinen keskus. Taajaman pinta-ala on 0,4 neliökilometriä ja asukasluku 300 vuonna 2022. Kuvia Lähteet Aiheesta muualla Norjan taajamat Gulen
20,246
0.000206
0.000483
0.000751
0.000133
0.000273
0.00264
1775078
https://fi.wikipedia.org/wiki/Gulatinget
Gulatinget
Gulatinget () oli yksi Norjan neljästä viikinki- ja keskiaikaisesta käräjästä. Se sijaitsi nykyisen Gulenin kunnan alueella ja aloitti toimintansa viimeistään 900-luvulla. Paikallisten talonpoikien, kirkon ja kuninkaan edustajat kokoontuivat vuosittain Gulatingetille päättämään laeista ja ratkaisemaan riita-asioita. Gulatingetin perintö elää edelleen Gulatingin laamanninoikeuden nimessä. Lähteet Norjan historia Oikeushistoria Gulen
32,017
0.000213
0.000496
0.000748
0.000139
0.000273
0.002502
1775079
https://fi.wikipedia.org/wiki/Brekke
Brekke
Brekke on kylä Risnevuonon rannalla Gulenin kunnassa Vestlandin läänissä Norjassa. Brekke oli oma kuntansa vuoteen 1964, jolloin se liitettiin Guleniin. Tunnettuja henkilöitä Peder Furubotn (1890–1975), kommunisti Lähteet Aiheesta muualla Gulen Norjan entiset kunnat Norjan kylät
102,725
0.000209
0.000488
0.000748
0.000135
0.000275
0.002579
1775085
https://fi.wikipedia.org/wiki/Akromaattiset%20v%C3%A4rit
Akromaattiset värit
Akromaattiset värit ovat sävyttömiä eli musta, valkoinen ja harmaa – tilkkuilijat kutsuvat näitä värejä yleisesti ”neutraaleiksi”.
148,368
0.000202
0.000467
0.000755
0.000125
0.00028
0.002884